Takaisin

Juristin työssä tarvitaan sosiaalista hoksnokkaa – sitä pitää myös opettaa

Vuorovaikutuksen ja yhdessä tekemisen voima ovat tärkeitä sekä juristiopinnoissa että juristin työssä, elokuussa oikeustieteiden yliopistonlehtorina aloittava Sampo Mielityinen korostaa. Hän on pitkän linjan korkeakoulupedagogiikan kehittäjä, joka uskoo tiimityön ja verkostoitumisen voimaan myös opetuksen kehittämisessä.

– Minulla on tunne, että oikeustieteellisessä opetuksessa on parhaillaan vireää kokeilemisen ja uuden luomisen kulttuuria, Mielityinen arvioi.

Yksi osoitus tästä on viime keväänä käynnistyneet pedagogisesta kehittämisestä kiinnostuneiden oikeustieteilijöiden pedanyyttärit, joilla kollegat pääsevät sparraamaan toisiaan. Tavoitteena on jatkossa kokoontua muutaman kerran vuodessa keskustelemaan ja vaihtamaan ajatuksia aiheesta.

– Uskon tällaisen ruohonjuuritasolta ja opettajien omien arjen pulmien tasolta nousevan verkostoitumisen voimaan.

Sampo Mielityinen on kehittänyt korkeakoulupedagogiikkaa jo vuosia. Kevään 2019 Peda forumissa hän järjesti yhdessä kollegoiden kanssa Suomen ensimmäisen korkeakoulupoliittisen pakohuonepelin. Pakohuonepelin idea istuisi hänen mukaansa myös juristiopintoihin.

 

Vuorovaikutusharjoitteita jo fuksivuoteen

Vuorovaikutus ja kuunteleminen ovat Mielityisen pedagogisen ajattelun kulmakiviä. Juristin työssä on paljon tilanteita, joissa pitää pystyä yhteistyöhön ja perustelemaan nopeasti oma kantansa. Myös asiakkaita on osattava kuunnella ja oivallettava, mikä heidän huolenaan on. Tässä tarvitaan Mielityisen mukaan sosiaalista tilannetajua – hoksnokkaa.

– Tämä tarkoittaa muun muassa yleistä vuorovaikutusosaamista, kuulemista, kohtaamista, empatiaa ja tunneälyä. Tässä meillä on Suomessa vielä tekemistä ja mahdollisuus kehittää jotakin uutta juristikoulutuksessa.

Mielityinen haluaakin tuoda vuorovaikutusosaamisen harjoituksia jo fuksivuoden opiskelijoille, koska niiden merkitys myös opiskelijoiden sosiaalistumiselle on keskeinen. Harjoitukset on tarkoitus nivoa osaksi muita opintoja.

– Asian sisäistämisen ja oivaltamisen kannalta on tärkeää viedä vuorovaikutusharjoitteet tilanteisiin, missä oppimista muutenkin tapahtuu.

 

Ammattikorkeakoulupedagogiikan oppeja soveltaen yliopistomaailmaan

Mielityinen on työskennellyt pitkään Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa ensin juridiikan opettajana tradenomikoulutuksessa ja viimeiset kolme vuotta ohjaajana ammatillisessa opettajakorkeakoulussa. Ammattikorkeakoulupedagogiikan yksi vahvuus on hänen mukaansa yhteistoiminnallisuus.

– Opetuksessa käytetään paljon ryhmää oppimisen resurssina ja vahvistajana. Myös yliopistolla on potentiaalia yhteistoiminnallisen pedagogiikan kehittämisessä.

Uusi rahoitusmalli on ohjannut ammattikorkeakouluja kehittämään joustavuutta ja henkilökohtaistettuja oppimisprosesseja. Ammattikorkeakouluissa onkin tunnistettu, että osaamista kertyy monella tavalla, ja sitä voidaan myös arvioida ja tunnistaa eri tavoin.

– Toki joustavuudellakin on rajansa. On kiinnostavaa nähdä, millä tavalla oikeustieteellisen koulutuksen nykyinen maailma mahdollistaa tätä.

Mielityinen nostaa ammattikorkeakoulupedagogiikasta esiin myös työelämälähtöisyyden ja oppimisen käytännönläheisyyden.

– Toki tutkinnot ovat erilaisia. Yliopistotutkintojen hieno puoli on, että ne mahdollistavat hitaan sosiaalistumisen tieteenalan tiedonmuodostukseen ja sen käyttöön.

 

Kipinä korkeakoulupedagogiikkaan Joensuusta

Mielityinen palaa yliopistomaailmaan yli kymmenen vuoden ammattikorkeakoulu-uran jälkeen. Toki näihin vuosiin on mahtunut opetustyötä Helsingin ja Lapin yliopistoissa.

– Olen pyrkinyt tekemään itseni näköistä yliopistopedagogiikkaa ja sitä mistä saarnaan. Opiskelijat ovat joutuneet puhumaan ja tekemään juridiikkaa pienryhmissä. Opiskelijoilta onkin tullut kiitosta siitä, että heidät laitetaan tekemään asioita itse.

Joensuun kampus on Mielityiselle entuudestaan tuttu, sillä vuosina 2003–2006 hän opetti silloisen Joensuun yliopiston oikeustieteiden laitoksella.

– Kotiinpaluun fiilikset ovat mukavat. Olen ollut pitkään ammattikorkeakoulumaailmassa ja on hienoa tuoda sitä osaamista yliopistolle. Yliopistojen erilainen organisaatiokulttuuri pakottaa minut myös ajattelemaan asioita uudella tavalla.

Mielityisen kiinnostus korkeakoulupedagogiikkaan heräsi juuri Joensuussa, missä hän aloitti yliopisto-opettajan pedagogiset opinnot. Myöhemmin hän täydensi opintoja Haaga-Heliassa.

– Tielleni on osunut muutamia erinomaisia ohjaajia, kuten Anita Malinen ja Irene Hein, mikä on innostanut syventymään korkeakoulupedagogiikkaan. Saamani esimerkki hyvän ohjaajan vaikutuksesta tietysti motivoi minuakin työssäni.

 

Teksti: Sari Eskelinen
Kuva: Sampo Mielityinen