Takaisin

Jazzmuusikoiden työyhteisö on osittain kuviteltu ja tiiviisti esiintymispaikkoihin kytkeytynyt

Jazzmuusikoiden työyhteisöä määrittelee vahvasti väliaikaisuus, sillä muusikot eivät välttämättä ole kiinnittyneet yksittäisiin yhtyeisiin, vaan saattavat tehdä yksittäisiä keikkoja eri kokoonpanojen kanssa. Työyhteisön luonne tulee parhaiten esille, kun sitä tarkastellaan kuviteltuna yhteisönä, joka kytkeytyy esiintymispaikkoihin. Tämä selvisi yliopistotutkija, etnomusikologian dosentti Elina Hytönen-Ng:n tutkimuksesta, joka käsitteli jazzmuusikoiden työympäristöä ja -yhteisöä.

– Yksittäisten muusikoiden tapaamisten välillä saattaa kulua kuukausia, joskus jopa vuosia, mutta tietoisuus toisen sidoksesta yhteisöön säilyy. Tapaamisissa vuorovaikutus jatkuu kuin taukoa ei olisi ollutkaan.

Koska tapaamiset toisten muusikoiden kanssa ovat sattumanvaraisia, korostuu yhteisön kuvitteellinen aspekti osana muusikoiden kuuluvuuden tunnetta.
Pysyvyyden tunnetta lisäävät klubit, jotka pysyvät samoilla paikoilla vuodesta toiseen ja jonne muusikot palaavat aina uudestaan. Paluu tuttuun klubiin on kuin paluu kotiin, jossa muusikon työidentiteetti vahvistuu.

– Näissä paikoissa kuuluvuuden tunnetta vahvistetaan samalla kun klubeilla luodaan verkostoja ja varmistetaan tulevia töitä. Klubit ovat siis avainasemassa muusikoiden työyhteisön ja identiteetin kannalta, sekä osana kuvitellun yhteisön rakentumista.

Hytönen-Ng teki tutkimusta varten kenttätyötä Isossa-Britanniassa vuosina 2010–12. Artikkeli ”Place and imagined community in jazz” julkaistiin kansainvälisessä tiedelehdessä Jazz Research Journal kesällä 2017.
 

Lisätietoja:
Dosentti Elina Hytönen-Ng, elina.hytonen(at)uef.fi, p. 050 567 6803