Takaisin

Itä-Suomen yliopiston tutkijoille rahoitusta lähes 2,9 miljoonaa euroa Suomen Akatemian luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunnalta

Suomen Akatemian luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta (LT) on myöntänyt rahoituksen 86 akatemiahankkeelle, joissa on kaikkiaan yhteensä 114 osahanketta. Toimikunta rahoittaa akatemiahankkeita yhteensä 50,5 miljoonalla eurolla. Akatemiahanke on toimikunnalle tärkeä rahoitusmuoto tutkimuksen laadun, vaikuttavuuden ja uudistumisen edistämiseksi.

Itä-Suomen yliopistossa rahoitusta akatemiahankkeille saivat

Professori Kari Lehtinen, Aerosolien mikrofysikaalisten prosessien nopeuksien ja epävarmuuksien arviointi, 501 805 e

Lehtisen hankkeen tavoitteena on korvata subjektiiviset ja alkeelliset menetelmät tilastolliseen käänteislaskentaan perustuvilla matemaattisilla menetelmillä. Uusin menetelmin analysoitu olemassa oleva data ja siitä seuraava parantunut tieto prosesseista ja niiden epävarmuuksista mahdollistaa parempien parametrisaatioiden kehittämisen ilmastomalleihin, ja tarkemmat arviot aerosolihiukkasten vaikutuksista ilmastoon ja ihmisten terveyteen

Professori Vesa-Pekka Lehto, Täyspiianodi kiinteän olomuodon litium-ioni -akuissa, 460 000 e

Lehdon hankkeessa esitellään täyspiianodi-konsepti, joka pohjautuu mesohuokoisen piin kalvoon. Pintakäsiteltyyn piikalvoon integroidaan kiinteän olomuodon elektrolyytti, joka toimii separaattorina ja stabiloi syntyvän kiinteä-elektrolyytti -rajapinnan. Tavoitteena on saada hyödynnettyä 75 prosenttia piin teoreettisesta kapasiteetista lataus/purkaus-syklien pysyessä useissa sadoissa. Kehitettävä konsepti sopii sellaisenaan erinomaisesti pienelektroniikan nappiparistoihin.

Tutkimuspäällikkö Harri Niska, Adaptiivinen analytiikka ja mallinnus joustavalle sähköjärjestelmälle / Konsortio: Analytics, 254 447 e

Niska on mukana konsortiossa, joka kehittää adaptiivista analytiikkaa sähköjärjestelmille. Se tutkii hybridimallien käyttöä operatiivisiin sovelluksiin kuten aggregoitujen kuormien, aktiivisen kysyntäjouston, paikallisen sähkön tuotannon ja varastoinnin ennustamiseen, sähkön laadun seurantaan, päämittauksiin perustuvaan yksittäisten kuormien seurantaan, kysyntäpuolen energian hallintaan, vikojen havaitsemiseen, ja edellä mainittujen sovellusten keskinäisten hyötyjen löytämiseen. Projektin toteuttavat osapuolet ovat Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Tampereen teknillinen yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto
 

Rahoitusta akatemiahankkeisiin nuorelle tutkijasukupolvelle saivat

Apulaisprofessori Tommi Hakala, Bose-vahvistetut plasmonisensorit, 399 639 e

Hakalan projektissa pyritään hyödyntämään laserointia plasmonisissa hiloissa, jotta voitaisiin kehittää huippuluokan plasmonisensoreita.

Yliopistotutkija Timo Lähivaara, Aaltoinversiomenetelmiä pohjavesien määrittämiseen, 525 637 e

Lähivaaran tutkimuksessa kehitetään numeerisia aaltoinversiomenetelmiä, joita voidaan soveltaa useissa maaperän kuvantamiseen liittyvissä ongelmissa. Hankkeessa kyseisiä menetelmiä hyödynnetään ensisijaisesti pohjavesivarantojen arviointiin seismisestä datasta. Tarkoilla tiedoilla pohjavesivarannoista on merkittävä yhteiskunnallinen vaikutus sekä kehittyneissä ja kehittyvissä maissa.

Akatemiatutkija Mikko Nissi, Uusia nopeita ultralyhyen kaikuajan kvantitatiivisia magneettikuvausmenetelmiä (QuUSTE), 524 063 e

Nissin tutkimuksen keskeisenä tavoitteena on muokata erästä ultralyhyen kaikuajan magneettikuvausmenetelmää (SWIFT:iä), kehittää sille uusi iteratiivinen kuvarekonstruktiomenetelmä, ja siten mahdollistaa nopeampi ja tarkempi 3D-magneettikuvaus. Kuvausmenetelmä muokataan keräämään useita kontrasteja samassa kuvauksessa; näin syntyvästä vajaasta aineistosta pystytään modernilla iteratiivisella kuvarekonstruktiomenetelmällä muodostamaan tarkka, kvantitatiivinen kuva hyödyntäen kaikkia eri kontrasteja samanaikaisesti. Tällaisen kvantitatiivisen kuvan spesifisyys ja herkkyys ohittavat diagnostiikassa pelkän anatomisen kuvauksen. Lisäksi ultralyhyen kaikuajan kuvausmenetelmällä mahdollistetaan tavanomaisilla menetelmillä signaalittomien kudosten magneettikuvaus.

 

Akatemiatutkijan alkukauden tutkimuskuluihin (kutsuhaku) rahoitusta sai

Yliopistotutkija Mika Mononen, Laskennallisten muotomallien validointi ja hyödyntäminen ennustettaessa yksilöityä nivelrikon etenemistä polvinivelessä sekä menetelmän mahdollisuudet taloudellisissa ja sosiaalisissa hyödyissä, 210 000 e

Monosen projektissa tutkitaan uudenlaista mahdollisuutta hyödyntää laskennallista mallinnusta ja kliinistä kuvantamista, sekä näiden menetelmien soveltamista ennustamaan yksilöityä nivelrikon riskiä ja nivelrikon etenemistä polvinivelessä. Lisäksi projektissa selvitetään, kuinka nivelrikon mahdollinen ennaltaehkäisy vaikuttaa taloudellisiin ja sosiaalisiin hyötyihin. Projektin tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä ensimmäistä kliinistä menetelmää nivelrikon ennaltaehkäisemiseksi. Tämä menetelmä vähentäisi tekonivelleikkausten määrää ja mahdollistaisi huomattavat yhteiskunnalliset säästöt.

 

Tutkijoiden yhteystiedot puhelinluettelossa

Kaikki rahoitusta saaneet https://www.aka.fi