Takaisin

Itä-Suomen yliopiston johtamassa hankkeessa käännetään ympäristöpäätöksentekoa uudelle yhteistoiminnan aikakaudelle

Monimutkaisten ongelmien ratkaiseminen vaatii vuoropuhelua ja yhteistä tiedontuottamista. Itä-Suomen yliopiston johtamassa monialaisessa tutkimushankkeessa tartutaan toimeen uusien yhteistoiminnan käytäntöjen juurruttamiseksi suomalaiseen ympäristöpäätöksentekoon.

– Monet osallistumisen ja vuorovaikutuksen muodot eivät tue yhteistä ongelmanratkaisua. Tarvitsemme siirtymää turhauttavista kuulemistilaisuuksista toimiviin kumppanuuksiin. Haluamme tuoda hankkeessa yhteen avoimen hallinnon, aktiiviset kansalaiset ja vastuulliset yritykset, sanoo tutkimuskonsortion johtaja, ympäristökonfliktien ratkaisun professori Lasse Peltonen.

Yhteistoiminnallisia ratkaisuja sirpaloituvien yhteiskuntien ongelmiin – käänne yhteishallintaan ympäristöpäätöksenteossa” -tutkimushankkeessa (CORE) tutkitaan ja kehitetään malleja, joilla julkinen valta, kansalaiset, yritykset ja tutkijat pystyvät yhdessä ratkaisemaan mutkikkaita yhteiskunnallisia ongelmia kuten ympäristökysymyksiä. Tutkimuksessa analysoidaan, kokeillaan ja jalostetaan yhteistyöhön perustuvia käytäntöjä kuten kansalaispaneeleja, politiikkadialogiprosesseja, yhteistoiminnallista oppimista ja yhteistä faktojen etsintää.

Itä-Suomen yliopisto vastaa tutkimushankkeessa yhteishallintaa ja sääntelyä käsittelevistä osakokonaisuuksista. Ympäristöpolitiikan professori Rauno Sairisen tutkimusryhmä selventää yhteishallinnan käsitteistöä ja pyrkii tunnistamaan ajankohtaisia ympäristöhallinnan haasteita sekä mahdollisuuksia yhteistoiminnallisen hallinnan käyttämiseen Suomessa.

– Yhteistoiminnallinen hallinta edellyttää organisaatioilta uudenlaista prosessiosaamista ja yhteistyökykyä, Rauno Sairinen toteaa.

Professori Ismo Pölönen ympäristöoikeuden tutkimusryhmästä johtaa kokonaisuutta, jossa tunnistetaan sääntelyn muutostarpeita. Tutkimuksessa tuotetaan suosituksia ja konkreettisia toimintamalleja sekä lainsäätäjälle että soveltajille.

– Yhteistoiminnallisten mallien käyttöönottoa voidaan tukea lainsäädäntömuutoksin. Samanaikaisesti on huolehdittava siitä, ettei luoda tarpeettoman raskasta sääntelyä. On tunnistettava ensiksi mahdollisuudet kehittää yhteistoiminnallisia käytäntöjä nykylainsäädännön ja itsesääntelyn puitteissa, Ismo Pölönen sanoo.

Suomen ympäristökeskus SYKE koordinoi hankkeessa tapaustutkimuksia, joissa testaan ja arvioidaan yhteistoiminnallisia menetelmiä ja konsepteja ajankohtaisissa päätöksenteko- tai suunnitteluprosesseissa tai hallinnon uudistamiseen tähtäävissä hankkeissa. SYKE vastaa hankkeessa myös yhteistoiminnallisia tietokäytäntöjä sekä vuorovaikutusta käsittelevistä kokonaisuuksista.

– Yksi COREn työtavoista on koulutusten järjestäminen. Rakennamme Suomeen yhteistoiminnallisen ympäristöpäätöksenteon ja -suunnittelun verkostoa, sanoo vuorovaikutusvastaava Maija Faehnle SYKEstä.

Hanke kokoontui sidosryhmineen aloitustilaisuuteen 12.12. Helsingissä Korjaamolla. Yksi tilaisuuden tavoitteista oli ajankohtaisten, yhteisesti kiinnostavien prosessien tunistaminen tapaustutkimusten kohteiksi.

CORE-tutkimuskonsortiossa ovat mukana myös Jyväskylän yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Hanken sekä lupa- ja YVA-prosesseihin erikoistunut Linnunmaa Oy. Jyväskylän yliopisto syventyy kansalaisyhteiskunnan toimintaan yhteishallinnassa. Tampereen teknillinen yliopisto ja Hanken selvittävät, miten sektorien välisessä yhteistoiminnassa voidaan luoda yhdessä arvoa, muutakin kuin taloudellista.

Tutkimusta rahoittaa Suomen Akatemian yhteydessä toimiva Strategisen tutkimuksen neuvosto Muuttuvat hallinnan tavat ja aktiivinen kansalaisuus -ohjelmasta.

Lisätietoja:

Professori Lasse Peltonen, Itä-Suomen yliopisto, puh. 050 466 7204, lasse.peltonen(at)uef.fi

Professori Rauno Sairinen, Itä-Suomen yliopisto, puh. 050 442 3146, rauno.saitinen(at)uef.fi

Professori Ismo Pölönen, Itä-Suomen yliopisto, puh. 040 594 6024, ismo.polonen(at)uef.fi

COREa Twitterissä

@core_STN

Hankkeen verkkosivu avautuu osoitteeseen collaboration.fi.