Takaisin

Itä-Suomen yliopisto on mukana eurooppalaisessa biotalousyliopistokonsortiossa

Vastikään perustettu European Bioeconomy University -konsortio on kuuden eurooppalaisen biotalouteen keskittyvän yliopiston yhteenliittymä. Euroopan johtavat biotalouden alan yliopistot pyrkivät entistä tiiviimpään yhteistyöhön kehittääkseen yhteisiä ongelmanratkaisumalleja yhteiskunnan kriittisimpiin ongelmiin.

Eurooppalaisessa biotalousyliopistokonsortiossa ovat Itä-Suomen yliopiston lisäksi mukana Bolognan yliopisto Italiasta, Hohenheimin yliopisto Saksasta, AgroParisTech Ranskasta, BOKU-yliopisto Itävallasta sekä Wageningenin yliopisto Alankomaista.

Yliopistojen tavoitteena on toimia eurooppalaisena biotalouden alan ajatushautomona, sekä yhdistää voimansa biotalouteen liittyvän tutkimuksen, opetuksen ja innovaatioiden alalla. Eurooppalainen biotalousyliopistokonsortio pyrkii edistämään eurooppalaisen biotalouden resurssitehokkuutta, kestävyyttä ja kilpailukykyä yhteisin tutkimus- ja koulutusponnistuksin.

Tietoon perustuva biotalous on keskeisessä roolissa Euroopan unionissa. Tietoa tarvitaan, jotta voidaan kehittää uusia, ilmastonmuutokseenkin sopeutuvia kasveja ruoaksi, rehuksi ja teollisuuden tarpeisiin. Tietoa tarvitaan myös uusien tuotteiden, kuten biomuovien tai uusiutuvista lähteistä saatavien kemikaalien tuotannossa, sekä tuotettaessa energiaa biomassasta.

Vuonna 2012 julkistetussa Euroopan unionin biotalousstrategiassa luotiin pohja uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvalle, kestävälle ja tulevaisuuteen suuntautuneelle Euroopalle. Strategiaa päivitettiin tänä vuonna julkaistulla tiekartalla, joka puolestaan antaa selkeän suunnan tulevaisuuden kehitykselle.
 

Tietoon perustuvan biotalouden hyödyt ympäristölle, taloudelle ja yhteiskunnalle

Biotalous joutuu vastaamaan moniin suuriin haasteisiin. Nopea väestönkasvu tekee ruokaturvan takaamisesta entistä vaikeampaa, ja samanaikaisesti käytettävissä olevia luonnonvaroja tulisi käyttää kestävällä tavalla. Euroopan talous on yhä pitkälti fossiilisista polttoaineista riippuvainen, ja tämä on asia, jonka biotalous voisi muuttaa ilmastonmuutoksen torjunnan edistämisen ohella.

Kestävä ja tietoon perustuva biotalous hyödyttäisi myös Euroopan taloutta. Tällä hetkellä biotaloussektori työllistää jo yli 18 miljoonaa ihmistä, ja ainakin miljoona uutta vihreää työpaikkaa voisi syntyä vuoteen 2030 mennessä. Euroopan nuorelle työikäiselle sukupolvelle olisi mahdollista luoda uusia, tulevaisuuteen suuntautuneita työpaikkoja, mikä puolestaan vahvistaisi Euroopan unionin kansainvälistä kilpailukykyä. Biotaloudesta on hyötyä niin ympäristölle, taloudelle kuin yhteiskunnalle laajemminkin, ja biotalous myös tukee kestävämpiin vaihtoehtoihin siirtymistä.

 

Tutkimus, pätevöityminen ja innovointi – menestyksen avaimet

— Olemme yhtä mieltä Euroopan unionin kanssa siitä, että biotalous on tulevaisuutta, sanoi rehtori, professori Stephan Dabbert Hohenheimin yliopistosta, josta aloite eurooppalaisen biotalousyliopistokonsortion perustamisesta sai alkunsa.

— Biotalousyliopistokonsortiossa mukana olevien kuuden yliopiston tutkijat ovat tehneet yhteistyötä useissa projekteissa vuosien varrella. Tavoitteenamme on laajentaa tätä yhteistyötä sekä löytää sille aivan uusia muotoja, jotta voimme tehdä entistä näkyvämpää ja tehokkaampaa työtä eurooppalaisen biotalouden hyväksi, professori Dabbert sanoi koko konsortion puolesta. 

Yliopistojen mukaan kolme asiaa ovat välttämättömiä biotalouteen siirryttäessä. Ensinnäkin siirtymän pitää perustua tieteelliseen tutkimukseen. Toiseksi, koulutus ja laadukas opetus ovat ensiarvoisen tärkeitä, jotta tulevaisuuden biotalouden koko potentiaali saadaan valjastettua käyttöön. Kolmanneksi, innovaatioilla on tärkeä rooli tutkimustulosten muuntamisessa uusiksi teknologioiksi, palveluiksi, tuotteiksi ja yrityksiksi.

Euroopan biotalousyliopistokonsortio on vakuuttunut roolistaan Euroopan unionin ajatushautomona. Konsortiossa mukana olevien yliopistojen tutkimus kattaa kaikki biotalouden osa-alueet maatalouden, ravitsemuksen, metsätieteiden, ympäristöasioiden ja kestävyyden kysymyksistä aina teollisiin sovelluksiin, bioteknologiaan ja taloudellisiin sekä sosiaalisiin vaikutuksiin. Eurooppalaisella biotalousyliopistokonsortiolla on näin valmiudet avustaa siirtymässä kohti tietoon perustuvaa biotaloutta Euroopassa, sekä nopeuttaa siirtymän vauhtia.

 

Itä-Suomen yliopisto tuo allianssiin erityisesti metsäbiotalouden osaamisensa

Biotalouden kehitysloikalle Euroopassa ja globaalisti on juuri nyt vankat tieteelliset ja koulutuspoliittiset perusteet, suuri käytännön kysyntä ja sosiaalinen tilaus.

— Itä-Suomen yliopisto tuo allianssiin erityisesti metsäbiotalouden tutkimus-, koulutus- ja innovaatio-osaamista, kertoo metsätieteiden osaston johtaja, professori Jyrki Kangas.

 — Olemme yliopistossamme hyvin tyytyväisiä saamastamme kutsusta liittyä Euroopan biotalouden huippuyliopistojen allianssiin. Liittyminen siihen metsäbiotalouden taitajana toteuttaa samalla Itä-Suomen yliopiston biotalousohjelmaa, missä yliopiston strategiseksi biotalousfokukseksi on valittu juuri metsät, puu ja maankäyttö.

Itä-Suomen yliopisto edistää tutkimuksellaan ja koulutuksellaan biotalouden kasvua ja innovaatioita sekä uusien metsä- ja puupohjaisten materiaalien hyödyntämistä, tutkien samalla biotalouden ekologisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Näitä ovat muun muassa luonnonvarojen riittävyys ja niiden käytön hyväksyttävyys.

Biotalous käsitetään Itä-Suomen yliopistossa laajana, yhteiskunnan perustaan ulottuvana ja kestävään kehitykseen pyrkivänä uutena tapana ajatella ja toimia. Yliopiston vahvuudet, erityisesti monitieteisyys sekä laaja kiinnostus metsäbiotalouteen eri tieteenaloilla, hyödynnetään allianssissa metsäbiotalouden tutkimuksen ja koulutuksen kansainvälisessä kehittämisessä. 

Lisätietoja: Metsätieteiden osaston johtaja, professori Jyrki Kangas, p. 050 344 9888, jyrki.kangas (a) uef.fi