Takaisin

Istuva elämäntapa voi heikentää poikien koulumenestystä

Tuoreen tutkimuksen mukaan istuva elämäntapa on yhteydessä 6–8-vuotiaiden poikien heikkoon lukutaitoon kolmena ensimmäisenä kouluvuonna. Itä-Suomen yliopiston Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimukseen perustuvat tulokset julkaistiin äskettäin Journal of Science and Medicine in Sport -tiedelehdessä. Tutkimus on tehty yhteistyössä Jyväskylän yliopiston ja Cambridgen yliopiston kanssa.

Ohessa infograafi tuloksista. Klikkaamalla kuvaa sen saa aukeamaan suuremmassa koossa.

Tutkimuksessa seurattiin 153 kuopiolaista 6–8-vuotiasta lasta ensimmäiseltä kolmannelle luokalle. Fyysistä aktiivisuutta ja passiivisuutta mitattiin yhdistetyllä syke- ja liikemittarilla ja lukutaitoa ja matemaattista osaamista standardoiduilla testeillä.

Tutkimus osoitti, että pojilla vähäinen reipas fyysinen aktiivisuus ja runsas fyysinen passiivisuus ensimmäisellä luokalla olivat yhteydessä heikompaan lukutaitoon 1.–3. luokalla. Erityisesti ne pojat, joille kertyi alle kaksi tuntia reipasta fyysistä aktiivisuutta sekä yli 3,5 tuntia fyysisesti passiivista aikaa päivässä, menestyivät muita poikia heikommin lukutaitoa mittaavissa testeissä. Vähäinen reipas fyysinen aktiivisuus ja runsas fyysinen passiivisuus olivat pojilla yhteydessä myös heikompiin matemaattisiin taitoihin ensimmäisellä luokalla. Tytöillä vastaavia yhteyksiä ei havaittu.

– Istuva elämäntapa, jossa yhdistyy vähäinen reippaan fyysisen aktiivisuuden ja runsas paikallaanolon määrä, näyttäisi olevan riskitekijä erityisesti poikien oppimiselle ensimmäisestä luokasta alkaen, tutkija Eero Haapala kiteyttää.

Fyysisesti aktiivinen elämäntapa voi antaa lentävän lähdön koulutielle

Istuva elämäntapa voi olla haitallista koulutaitojen kehitykselle.
– Lisäämällä fyysisen aktiivisuuden määrää ja vähentämällä fyysisesti passiivisen ajan määrää voi parantaa koulumenestystä, Haapala suosittaa.

Tutkimusta ovat rahoittaneet Jenny ja Antti Wihurin rahasto sekä Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiö.

Linkki artikkeliin (open access)

http://www.jsams.org/article/S1440-2440(16)30238-9/fulltext

Lisätietoja:

Eero Haapala, FT, Biolääketieteen yksikkö / Fysiologia, Itä-Suomen yliopisto / Liikuntabiologian laitos, Jyväskylän yliopisto

puh. 040 725 4025 | email. eero.haapala (at) uef.fi | twitter: @EeroHaapala