Takaisin

Ilmastonmuutos haastaa vesioikeudellisen sääntelyjärjestelmän

Perinteinen vesioikeus on avautunut modernin ympäristöoikeuden suuntaan, kun ympäristön- ja luonnonsuojelullisten kysymysten merkitys on kasvanut, sanoo ympäristöoikeuden professori Antti Belinskij.

Vesivarojen käyttöä lähestyttiin Suomessakin pitkään niiden hyödyntämisen näkökulmasta. Talouden ja energiantuotannon rakenteiden muuttuminen sekä ympäristötietoisuuden ja ympäristön arvostuksen kasvu ovat muuttaneet asetelmaa.

– Myös EU-oikeus on vienyt vesiensuojelullisia näkökohtia osaltaan tiukempaan suuntaan.

Belinskij puhuu uudesta vesioikeudesta professuuriesitelmässään 14. toukokuuta Joensuussa. Hänen mukaansa vesioikeutta on tarkoituksenmukaista katsoa laajasti, ei vain vesiympäristöön fyysisiä muutoksia aiheuttavien vesitaloushankkeiden näkökulmasta.

–Vuosaaren satamahanke on yksi esimerkki varsin perinteisestä vesitaloudellisesta hankkeesta, jossa luonnonsuojelulliset kysymykset nousivat vahvasti esiin.

Vahva vesioikeudellinen ulottuvuus näkyy myös siinä keskustelussa, jota on käyty Talvivaaran kaivoksesta, vaelluskaloihin liittyvistä oikeudellisista kysymyksistä, erilaisista vesivoimahankkeista sekä vesistöjen hajakuormituksesta.

Uudenlainen vesioikeudellinen näkökulma näkyy muun muassa pyrkimyksenä kokonaisvaltaiseen suunnitteluun.

– Tähän on tullut erilaisia välineitä, kuten vesienhoitosuunnitelmat, joissa ihmisen toiminnan vaikutuksia vesien tilaan tarkastellaan laajasti.

Tulevaisuudessa oman haasteensa vesioikeudelle tuovat sininen biotalous ja mahdollinen kaivannaistoiminnan lisääntyminen.

– Myös näillä luonnonvarojen käytön edistämiseen liittyvillä näkökulmilla on suora yhteys vesivaroihin ja uuteen vesioikeuteen.

Vesioikeudessa ei voida sivuuttaa myöskään ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Belinskij on mukana From Failand to Winland -tutkimushankkeessa, jossa tarkastellaan Suomen vesi-, ruoka- ja energiaturvallisuutta.

– Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on asia, joka näkyy Suomessa parhaillaankin. Esimerkiksi vanhat säännöstelyn keinot eivät muuttuvissa olosuhteissa päde ja myös tulvariskit ovat kasvaneet.

Uudenlaiset ongelmat haastavatkin vesioikeuden monella tapaa. Tämä korostaa monitieteisen yhteistyön merkitystä.

– Oikeudelliseen maailmaan olisi hyvä saada myös jonkinlaisia proaktiivisia keinoja, joilla pystytäisiin sopeutuman muuttuvin tilanteisiin. Lisäksi erilaisia yhteistyömuotoja on mietittävä uudesta näkökulmasta, ja saatava eri kansalaisryhmät, ja järjestöt ja yritykset kehittämään keinoja entistä parempaan vesivarojen hallintaan yhdessä viranomaisten kanssa.

Kansallisesti ja kansainvälisesti Itä-Suomen yliopiston vahva ympäristöoikeuden ja yhteiskuntatieteellinen ympäristötutkimus avaa Belinskij’n mielestä erinomaiset mahdollisuudet uudenlaisille monitieteisille yhteistyökuvioille.

– Se luo hyvän pohjan myös kilpailulle kansainvälisestä rahoituksesta.

Professuuriesitelmät Joensuun kampuksella 14.5.2018

 

Antti Belinskij
Itä-Suomen yliopiston ympäristöoikeuden, erityisesti vesioikeus, professori 1.7.2017–
S. 1976, Joutseno
Oikeustieteiden tohtori 2011, Helsingin yliopisto
Tärkeimmät tehtävät
Ympäristöjuridiikka-lehden päätoimittaja vuodesta 2014
Suomen Ympäristöoikeustieteen Seura ry:n johtokunnan jäsen vuodesta 2013
Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittaman hankkeen From Failand to Winland (2016–2019) oikeudellisen osan johtaja>br /> Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan rahoittaman hankkeen Vesienhoidon ympäristötavoitteista poikkeaminen (2017–2018) johtaja
Lainsäädäntöneuvos (aikaisemmin vanhempi hallitussihteeri), maa- ja metsätalousministeriö, 1.9.2010–31.1.2016