Takaisin

Ilmastonmuutokseen ja terveyteen liittyvän päätöksenteon taustalla monitieteistä tutkimusta

Aerosoleihin, ilmastonmuutokseen ja ihmisen terveyteen keskittyvällä tutkimusalueella selvitetään ilmakehän yksittäisen pienhiukkasen ominaisuuksia, mutta laajasti myös pienhiukkasten vaikutuksia terveyteen ja ilmastonmuutoksen etenemiseen. Kokonaisuus tarkentuu jatkuvasti tutkittuun tietoon pohjautuen, edistäen samalla kansainvälistä lainsäädäntötyötä.

– Tutkimusalueen yleisempänä tavoitteena on, että tutkimuksemme tulokset otetaan yhä laajemmin käyttöön päätöksenteon tueksikertoo tutkimusalueen vastuuprofessori, Sovelletun fysiikan laitoksen johtaja Kari Lehtinen.

– Esimerkiksi jotkut poliittiset päätökset voivat olla ilmastonmuutoksen kannalta hyödyllisiä, mutta terveyden kannalta taas haitallisia, tai päinvastoin. Meillä on alasta hyvä kokonaiskuva, ja vaikuttavuutemme pohjautuu vahvaan perustutkimukseen sekä monitieteiseen yhteistyöhön.

– Tutkimusalueemme ehkä kovimman tieteellisen ytimen muodostaa aerosolihiukkasten eri ilmaston ja terveyden kannalta tärkeiden ominaisuuksien, sekä prosessien mittaaminen. Me aerosolifyysikot olemmekin mukana Helsingin yliopiston ja Ilmatieteen laitoksen Ilmakehäntutkimuksen huippuyksikössä, jota johtaa tunnettu akatemiaprofessori Markku Kulmala, sanoo Lehtinen.

Kuvassa: Kari Lehtisen mukaan suomalaista osaamista arvostetaan maailmalla.

– Meillä on kansainvälistä huipputasoa olevat mittauslaitteet, ihmiset ja osaaminen. Tällä hetkellä meillä on kaksi ERC Starting Grant -rahoitusta saavaa tutkijaa, professorit Annele Virtanen ja Kati Kulovesi. Tämä rahoitus on arvostetuinta tutkimusrahoitusta Euroopassa, ja sitä myönnetään lupaavimmille tutkijanuran alkuvaiheessa oleville tutkijoille.

– Lisäksi meillä on korkeatasoisia kansainvälisiä kumppaneita, joista näkyvimmät tulokset ovat tuottaneet mittauskampanjat CERNissä ja Helmholz Instituutissa.  Yhteistyön tekeminen kaikkein korkeatasoisimpien tutkimusryhmien kanssa sekä tuottaa yleensä parhaat tutkimustulokset, että on hieno oppimisympäristö nuorille tutkijoille. Tutkijoitamme on myös mukana muun muassa Suomen Akatemiassa ja Ilmastopaneelissa, IPCC Suomen johtoryhmässä ja Nesslingin säätiössä, mikä lisää tutkimusalueemme tunnettavuutta ja vaikuttavuutta.
 

Lainsäädäntö ja tiede linkittyvät yhteen

Virtanen tutkimusryhmineen selvittää muun muassa ilmakehän hiukkasten faasin sekä hiukkas-vesi-vuorovaikutusten merkitystä hiukkasten ilmaston kannalta tärkeisiin ominaisuuksiin. Lehtisen uusi aluevaltaus, yhdessä käänteisongelmien huippuyksikön tutkijoiden kanssa, on soveltaa tilastollista käänteismatematiikkaa aerosolien kokojakaumien mallintamisessa.

Toinen perinteinen pienhiukkasiin liittyvä tutkimusala Itä-Suomen yliopistossa on ilmakehään päätyvien päästöjen tutkimus. Siinä tutkitaan ihmisten aikaansaamien päästöjen fysikaalisia, kemiallisia ja toksikologisia ominaisuuksia, sekä niiden vaikutuksia terveyteen.

Professori Jorma Jokiniemi tutkimusryhmineen selvittää muun muassa takkojen, uunien, kiukaiden ja autojen tuottamia päästöjä. Professori Maija-Riitta Hirvosen Inhalaatiotoksikologian tutkimusryhmä taas keskittyy päästöjen terveysvaikutuksiin selvittämällä miten solut tai koe-eläimet reagoivat, kun ne altistetaan päästöjen eri komponenteille.

ILMARIssa eli Aerosolien fysiikan, kemian ja toksikologian tutkimusyksikössä päästöistä tutkitaan lisäksi, kuinka ne muuntuvat ilmakehässä ja lopulta vaikuttavat ilmastonmuutokseen. Päästötutkimuksia on tehty kauan myös Kiinassa, jossa ilmanlaatu on huono monissa kaupungeissa, aiheuttaen valtavia terveysongelmia.

– Luonnon ja ihmisten vaikutuksista syntyy päästöjen cocktail, jonka yksityiskohdat pystymme mittaamaan tarkasti, ja jonka vaikutukset ihmisen terveyteen saadaan tutkittua solu- ja eläinkokeiden avulla, kuvailee Lehtinen.

Yksi tärkeä osa ilmastonmuutostutkimusta on myös selvittää, kuinka maaperä, kasvillisuus tai esimerkiksi tundra vaihtavat ilmakehän kanssa ilmaston kannalta tärkeitä kaasuja.

– Professori Jukka Pumpasen Biogeokemian tutkimusryhmä tuo meillä ilmastonmuutostutkimukseen tämän puuttuvan osan, ja ryhmä onkin tieteellisesti erittäin kovatasoinen, toteaa Lehtinen.

– Kasvihuonekaasujen taseen selvittäminen on oleellista heidän tutkimusalallaan. Ilmaston lämpenemisen seurauksena muun muassa Siperian ikirouta sulaa, ja vielä ei tiedetä, kuinka se todellisuudessa vaikuttaa.

– Professori Kati Kuloveden ja hänen tutkimusryhmänsä tehtävänä on puolestaan rakentaa linkkiä säädösten, pykälien ja tieteen välille. Kun neuvotteluja käydään esimerkiksi päästöoikeuksista, olisi tietenkin hyvä, että keskustelu perustuu tieteeseen. Siksi käymme jatkuvaa vuoropuhelua aiheesta yliopiston sisälläkin, sanoo Lehtinen.

Tällä hetkellä Lehtisen ja Kuloveden tutkimusryhmillä on meneillään kaksi yhteistä päästöjen ilmasto- ja terveysvaikutuksiin liittyvää projektia. Toisessa tutkitaan sitä, kuinka mahdollisesti nopeasti kasvava väestömäärä arktisilla alueilla vaikuttaa ympäristöön ja ilmastoon, ja miten tähän voitaisiin vaikuttaa erilaisilla toimenpiteillä, säädöksillä ja laeilla. Projekti ajoittuu mielenkiintoisesti Suomen puheenjohtajakauden ajalle Arktisessa neuvostossa.

Toisessa projektissa selvitetään toimenpiteitä, millä maailman väkirikkaimpien maiden, kuten Intian ja Kiinan vaikutusta ilmaston lämpenemiseen saadaan hillittyä.

– Molemmat yhteistyöprojektit perustuvat siis vahvaan perustutkimukseen, soveltavaan tutkimukseen ja lainsäädännön tutkimukseen. Tämä on Suomessa aivan uskomattoman hieno kokonaisuus, toteaa Lehtinen.

Lehtisen mukaan alan suomalaisessa tiedeyhteisössä ei ole tapana kilpailla, vaan kaikki perustuu yhteistyöhön. Suomalaista osaamista arvostetaan maailmalla, mikä näkyy muun muassa eurooppalaisen kasvihuonekaasuseurantaverkosto ICOSin päämajan sijainnista Helsingissä.

– Myös eurooppalaisen koordinoidun tutkimusympäristö ACTRISin päämaja on tulossa Helsinkiin. Olemme molempien toiminnassa tiiviisti mukana.

Teksti: Marianne Mustonen
Kuva: Raija Törrönen

Lue lisää Itä-Suomen yliopiston tutkimuksen fokusalueista uudelta strategiasivustolta: https://strategia.uef.fi/