Takaisin

Hyaluronaanitutkimuksen juhlaa – uusi hoito voi parantaa syövän ennustetta

Professorit Raija ja Markku Tammi ovat tehneet uraauurtavaa hyaluronaanitutkimusta jo 35 vuotta ja osoittaneet ensimmäisinä hyaluronaanin merkityksen muun muassa syövän ennusteelle ja ihon toiminnalle. Juhlasymposiumissa 10. marraskuuta ajankohtaisia näkökulmia alan tutkimukseen kertovat sekä kuopiolaiset että vierailevat huippututkijat maailmalta.

Hyaluronaani on yksi soluväliaineen keskeisistä makromolekyyleistä, joka tukee normaalien solujen liikkuvuutta ja jakautumista, mutta voi toisaalta edistää esimerkiksi syövän kasvua ja leviämistä. Raija ja Markku Tammen tutkimusryhmä osoitti vuosituhannen vaihteessa ensimmäisenä maailmassa, että useissa syövissä potilaan ennuste on sitä huonompi, mitä enemmän kasvaimen ympärillä on hyaluronaania.

– Jos esimerkiksi rintasyövässä hyaluronaania on runsaasti, eloonjäämisennuste on vain 20 prosenttia. Jos sitä on niukasti tai ei ollenkaan, yli 90 prosenttia potilaista selviää, Markku Tammi kertoo.

Kuvassa eläviä ihmisen rintasyöpäsoluja, jotka tuottavat ympärilleen valtavan hyaluronaanikerroksen. Hyaluronaani näkyy kuvassa punaisena.

Kuopiolaistutkijat ovat sittemmin osoittaneet myös, että hyaluronaani voi edistää syövän leviämistä muodostamalla syöpäsolun pinnalle ulokkeita, joista irtoavat vesikkelit kuljettavat solusta ainesta kasvaimen ympäristöön ja muualle elimistöön.

Ryhmän tutkimustulokset ovat johtaneet uudenlaisen syöpälääkkeen kehittämiseen. Amerikkalaisen Halozyme Therapeutics -biolääkeyrityksen kehittämä lääke perustuu hyaluronaania hajottavaan entsyymiin. Nyt jo toisen vaiheen potilastutkimuksiin edenneestä hoidosta on saatu lupaavia tuloksia. Syöpähoidot pääsevät vaikuttamaan tehokkaammin, kun kasvainta suojaava hyaluronaani vähenee.

– Uuden lääkkeen tehoa on tutkittu ensimmäiseksi haimasyövässä, jossa hyaluronaania on erityisen paljon ja potilaiden kuolleisuus korkea. Se on auttanut kaksinkertaistamaan potilaiden elinajan, haimasyövässä tosin kyse on yleensä vain kuukausista.

Samasta lääkkeestä voisi olla hyötyä esimerkiksi munasarja-, maha- ja paksusuolensyövän hoidossa.

Tutkimusryhmässä on tutkittu pitkään myös ihon biologiaa ja tehty uraauurtavia havaintoja hyaluronaanin toiminnasta ihossa esimerkiksi pintakerroksen kasvun ja erilaistumisen säätelijänä.

Viime aikojen tutkimus on valottanut sitä, mikä saa hyaluronaanin määrän lisääntymään. Hyaluronaani on sokeriyhdiste, jonka tuotannossa käytetään rakennusaineina solun UDP-sokereita. – Rajoittamalla näiden rakennusaineiden saatavuutta voitaisiin estää hyaluronaanin muodostusta. Tämä tarjoaisi toisen reitin vaikuttaa hyaluronaanin määrään, Markku Tammi toteaa.

Havainnot ovat kiinnostavia myös tulehdussairauksien näkökulmasta. Epänormaali hyaluronaaniaineenvaihdunta edistää nimittäin tulehdustilaa esimerkiksi astmassa, reumassa, kroonisissa haavoissa sekä diabetekseen ja valtimosairauksiin liittyvässä matala-asteisessa tulehduksessa.

– Mielenkiintoisia tuloksia muualta on hiljattain tullut esimerkiksi tyypin 1 diabeteksen eläinmalleista. Hyaluronaanin tuotannon rajoittaminen pysäytti Stanfordin yliopiston tutkimuksessa autoimmuunireaktion ja diabeteksen kehittymisen.

– Maailmalla tutkitaan nyt innokkaasti myös lääkekuljetinten päällystämistä hyaluronaanilla. Syöpäkasvaimessa on runsaasti hyaluronaanireseptoreita, joihin ne voitaisiin näin kohdentaa ja saada syöpälääke rikastumaan kasvaimeen.

Hyaluronaani pystyy sitomaan runsaasti vettä, minkä vuoksi sitä ruiskutetaan esimerkiksi nivelrikkopotilaille niveleen liukasteeksi ja kosmeettisissa hoidoissa täyteaineeksi ihon alle. – Injektioissa käyttävä hyaluronaani on inaktiivisessa muodossa ja sitä pidetään turvallisena. Sen sijaan hyöty esimerkiksi nivelrikon hoidossa on kiistanalainen, Raija Tammi kertoo.

Raija ja Markku Tammi saivat hiljattain kansainvälisen hyaluronaanitutkijoiden järjestön ISHASin Rooster-palkinnon tunnustukseksi ansioistaan hyaluronaanitutkimuksessa. Hyaluronaania on perinteisesti eristetty lääketieteellisiin tarkoituksiin kukon heltasta.

Pioneereiksi kehittyvään yliopistoon

Raija ja Markku Tammen työtä hyaluronaanitutkimuksen parissa juhlistetaan 10. marraskuuta symposiumilla, jossa on monipuolisesti esillä ajankohtaista hyaluronaanitutkimusta Kuopiosta ja maailmalta. Syöpä- ja tulehdusnäkökulmien lisäksi kuullaan muun muassa hyaluronaanin merkityksestä infarktista paranemisessa ja hyaluronaanituotannon säätelymekanismeista.

– Nuorille tutkijoille on tärkeää saada kontakteja alan kansainvälisiin huippututkijoihin. Hyaluronaanitutkimus jatkuu täällä, vaikka me olemmekin astumassa syrjään, Raija Tammi sanoo.

Molemmille ovat tänä vuonna tulleet palvelusvuodet yliopistolla täyteen, Raija Tammella anatomian, erityisesti solubiologian professorin ja Markku Tammella anatomian professorin tehtävästä. – Elämään mahtuu jo muutakin kuin tutkimusta.

Raija ja Markku Tammi opiskelivat lääkäreiksi ja tekivät väitöskirjansa Turun yliopistossa. Vuonna 1979 he aloittivat työnsä anatomian opetuksen ja tutkimuksen parissa silloisessa Kuopion korkeakoulussa, joka toimi vielä väliaikaisissa tiloissa entisellä asekoululla Puistokadulla.

– Kaikki piti panna itse pystyyn laboratorioista alkaen, mutta oli etukin päästä tekemään tutkimusta ja pioneerityötä kasvuvaiheessa olevassa yliopistossa, Markku Tammi toteaa.

Osaamista täydennettiin Yhdysvalloissa, missä molemmat viettivät kaikkiaan useita vuosia tutkimustyössä. Oman menetelmäkehityksen saavutuksiin kuuluu ainutlaatuinen, kudosten hyaluronaanin paikantava koetin.

Markku Tammi muistelee, miten yliopiston alkuvuosina luentojakin pidettiin ympäri kaupunkia vaihtelevin mukavuuksin. – Talvisin opiskelijat tekivät joskus luentomuistiinpanojaan takit päällä ja rukkaset käsissä.

Niistä ajoista on tultu pitkälle. Nykyisessä biolääketieteen yksikössä on viihtyisät, huippumodernit oppimisympäristöt ja anatomiaakin voi opiskella virtuaalisista malleista.

– Digitaalisten menetelmien kehitys on tuonut hienoja mahdollisuuksia opetukseen. Täällä Kuopiossa kaikki lääketieteen opiskelijat osallistuvat kuitenkin myös oikeaan dissektioon, joka on edelleen hyvä menetelmä anatomian opetukseen, Raija Tammi toteaa.

Hyalyronan Symposium 10.11. 2017 Kuopiossa

Kuvassa ihmisen sidekudossolu, joka tuottaa ympärilleen kaapelimaisia hyaluronaaniketjuja. Ne näkyvät kuvassa sinisinä.
Teksti Ulla Kaltiala Kuvat Kirsi Rilla ja Raija Törrönen