Takaisin

Hoitoja Alzheimerin tautiin etsitään uusin keinoin

Elintapojen ja riskitekijöiden hallinnan tehon muistisairauksien ehkäisyssä osoittanut suomalainen läpimurtotutkimus saa jatkoa, kertoi professori Miia Kivipelto Kuopio Alzheimer -symposiumissa.

Kivipellon johtamaan FINGER-tutkimukseen osallistui 1260 yli 60-vuotiasta, joilla oli lievästi kohonnut muistisairauksien riski. Osa heistä sai tavanomaista elintapaneuvontaa ja osalle järjestettiin ravitsemus- ja liikuntaohjausta, muistiharjoittelua sekä tukea sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden hallintaan. Jo kahdessa vuodessa ryhmien välillä havaittiin merkittävä ero: verrokeilla oli 31 prosenttia suurempi riski muistitoimintojen heikkenemiseen kuin tehostettua ohjausta saaneilla.

– Nyt tavoitteena on siirtää toimintamalli osaksi terveydenhuollon käytäntöjä. Tulokset ovat herättäneet valtavasti huomiota maailmalla ja WHO on jo sisällyttänyt FINGERin mallin suosituksiinsa, Kivipelto kertoi.

Uudenlaisia interventioita ja lääketutkimuksia

Geriatrisen epidemiologian professorina Karoliinisessa instituutissa ja neuroepidemiologian tutkimusjohtajana Itä-Suomen yliopistossa toimiva Kivipelto koordinoi nyt eurooppalaista MIND-AD-hanketta, jossa vastaavanlainen interventio toteutetaan jo lievästi muistisairaille. Tehostetun elintapaohjauksen rinnalla testataan myös ikääntyvien aivojen tarpeisiin suunnattua ravintovalmistetta.

Vaikka muistin heikentymistä voidaan hidastaa, varsinaista lääkettä Alzheimerin tautiin ei ole vielä onnistuttu kehittämään. – 30 vuoden aikana on tehty yli 200 lääketutkimusta negatiivisin tuloksin. Se osoittaa, että jotain on tehtävä toisin, Kivipelto toteaa.

Uutta lähestymistapaa sovelletaan laajassa EPAD-hankkeessa, jossa tutkimuslaitokset ja lääkealan yritykset tekevät yhteistyötä. – Lääketutkimuksiin soveltuvista henkilöistä kootaan Euroopan laajuinen rekisteri, joka helpottaa uusien muistisairauksiin kehitettävien lääkkeiden testausta.  Eri lääketutkimuksilla on yhteinen kontrolliryhmä, johon lääkkeiden tehoa verrataan. Näin voidaan havaita mahdollisimman nopeasti, mitkä lääkkeet vaikuttavat lupaavilta, ja jatkaa tutkimusta niillä.

Testi seuloo riskipotilaat hoitotutkimuksiin

Uusi testausmenetelmä tunnistaa ennalta, ketkä muistihäiriöpotilaista todennäköisesti sairastuvat Alzheimerin tautiin vuoden kuluessa. – Verinäytteestä tehtävä testi ennustaa sairastumisen 87 prosentin tarkkuudella, kertoi operatiivinen johtaja Ian Pike bioalan Proteome Sciences -yrityksestä.

Proteomiikkaan perustuva testi käsittää kymmenen proteiinia, joiden pitoisuuden muutokset kertovat taudin nopeasta etenemisestä. Piken mukaan se on merkittävää erityisesti potilastutkimuksille, koska testin avulla lääketutkimuksiin ja muihin hoitokokeisiin voidaan valita potilaat, joilla on kaikkein suurin sairastumisriski. Yleisempään käyttöön testi ei sovellu.

– Luultavasti kymmenessä vuodessa saadaan testi, jolla voi selvittää myös oireettomien riskiä, ja siinä vaiheessa tarjolla lienee hoitojakin.

Painopiste varhaiseen ehkäisyyn ja hoitoon

– Alzheimerin tauti on liian iso haaste yksittäiselle toimijalle. Tarvitaan laajoja, kansainvälisiä monikeskustutkimuksia ja potilasaineistoja, sanoi EMIF-AD-hankkeen johtaja Johannes Streffer.

Yhteiseurooppalaisessa EMIF-konsortiossa luodaan alusta, joka yhdistää potilas- ja tutkimusaineistoja ja helpottaa niiden käyttöä uusissa tutkimuksissa. Sen osahanke EMIF-AD yhdistää Alzheimer-tutkimustietokantoja muistisairauksien riskistä kertovien biomarkkerien löytämiseksi. – Alzheimer -tutkimuksen painopiste on muuttunut. Kun vielä kymmenen vuotta sitten tutkimuksen kohteena olivat sairaat, nyt halutaan löytää riskihenkilöt varhain ja panostaa sairastumisen ehkäisyyn.

Lääkealan yrityksessä, Janssen Pharmaceuticassa, tutkimusjohtajana toimiva Streffer on ollut mukana kehittämässä Alzheimerin taudin rokotehoitoa. Taudille tyypillisten haitallisten proteiinikertymien estoon tarkoitetulla bapineuzumabi-rokotteella tehdyt kokeet eivät ole hänen mukaansa johtaneet läpimurtoon, koska ne on tehty potilailla, joilla tauti on edennyt liian pitkälle. – Uskon, että ajoissa annetun rokotteen teho voidaan vielä osoittaa.

PET-kuva näyttää aivojen amyloidikertymät

Aivojen rakenteellisten ja toiminnallisten muutosten kuvantaminen auttaa sekä muistisairauksien diagnostiikassa että hoidon vaikutusten seurannassa. Tulevaisuudessa kuvantaminen voi osaltaan auttaa yksilöllisen hoidon valinnassa. Professori Juha Rinne Valtakunnallisesta PET-keskuksesta Turusta totesi, että positroniemissiotomografia- eli PET-kuvantamisen avulla voidaan tarkastella esimerkiksi aivojen verenvirtauksen, aineenvaihdunnan ja välittäjäaineiden toiminnan muutoksia.

– Nyt PET-kuvantamisen avulla pystytään havaitsemaan myös Alzheimerin taudille tyypillinen beeta-amyloidi- ja tau-proteiinien kertyminen aivoihin jo taudin varhaisvaiheessa. Nämä muutokset voivat alkaa jo 20 vuotta ennen oireita.

– PET-kuvassa on kuitenkin havaittu, että yllättävän suurella osalla potilaista ei olekaan amyloidikertymää aivoissa. Silloin on turha odottaa tehoa amyloidiin kohdistetulta lääkkeeltä.

PET-kuvantamisesta tuleekin neurologian professori, dekaani Hilkka Soinisen mukaan entistä tärkeämpi menetelmä potilaiden valinnassa, ja sitä käytetään myös EPAD-hankkeessa.

Teksti: Ulla Kaltiala Kuvat: Raija Törrönen