Takaisin

Hanketyöstä uutta yhdistystoimintaa

Yhdistys haluaa tuoda teolliseen hamppuun liittyvää toimintaa näkyväksi ja kehittää alaa

Kuituhampun kokonaisvaltainen käyttö (Kuhako) -hankkeen tavoitteena oli saattaa yhteen keskeisimmät toimijat kuituhampun kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen. Yhteistyön myötä haluttiin lisätä ja monipuolistaa kuituhamppuun liittyvää osaamista. Lisäksi tavoitteena oli rakentaa taustaa täysin uusille hampun käyttömuodoille, jotka tukisivat kuituhampun nykyistä käyttöä mm. vuoroviljelykasvina ja sitä kautta ruuantuotantoa tukevana materiaalituotantona. Haasteiksi kuituhampun kehitystyössä on koettu mm. asenteet, oikean tiedon löytämisen vaikeus sekä uskottavuus ja toiminnan riittävän suuri mittakaava.

Hankkeen työpajassa perustettiin Suomen Teollisuus- ja hyötyhamppuyhdistys, jonka eräs tavoite on vastata näihin haasteisiin ja tuoda alan toimintaa näkyvämmäksi. Kehittämistyön jatkuvuus, rahoituksen lisääminen sekä uuden yritystoiminnan tukeminen ja hampun viljelypinta-alan kasvattaminen ovat tärkeä osa yhdistyksen tavoitteita. Yhdistyksen hallitus koostuu öljy- ja kuituhampun viljelijöistä ja jalostajista, sekä kehittämistoiminnassa mukana olevista henkilöistä eri puolelta Suomea.

Kuituhamppua on viljelty Suomessa vielä 50-luvulla, mutta synteettisten kuitujen kehittäminen lopetti hampunviljelyn kokonaan. Viljelyolosuhteet ovat kuitenkin suotuisat hampun viljelylle koko maassa ja se on erinomainen kiertoviljelykasvi. Suomessa jalostettiin 1990-luvulla uusi, lähinnä ruoantuotantoon tarkoitettu öljyhamppulajike Finola® lääketieteellisen kemiantutkijan, James (alias Jace) Callawayn, toimesta. Tästä lajikkeesta on vuosien saatossa tullut läntisen maailman viljellyin ja arvostetuin öljyhamppulajike. Sen siemenestä voidaan jalostaa lukuisia erilaisia tuotteita osaksi terveellistä ruokavaliota ja hamppuöljy käy raaka-aineeksi myös laadukkaaseen kosmetiikkaan. Kuituhampusta on mahdollista jalostaa monipuolisesti käytettäviä ekologisia ja teknisesti mielenkiintoisia rakennusmateriaaleja sekä komposiitteja teollisuuteen, puhumattakaan mahdollisuuksista tekstiiliteollisuudessa tai biokemian alalla. Itä-Suomen yliopistossa, silloisella Kuopion yliopistossa, on hamppuun liittyvää tutkimusta tehty ennenkin: Finola-lajikkeesta puristetun öljyn todettiin kliinisissä sokkokokeissa lievittävän atooppisen ihon aiheuttamia ongelmia, sekä laskevan koehenkilöiden haitallista kolesterolia.

Vuoden vaihteessa päättynyt Kuhako-hanke loi pohjan myös monille kiinnostaville hamppuun liittyville kokeiluille, joiden jatkotutkimuksiin pyritään saamaan rahoitusta yhdessä yritysten kanssa. Oheisesta linkistä pääset tutustumaan hankkeen loppuraporttiin. Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion kaupunki toteuttivat Kuhako-hankkeen yhteistyössä ja pääosa rahoituksesta tuli Pohjois-Savon ELY-keskukselta, joka rahoitti hanketta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta.

Lisätiedot:

Laura Tomppo, Itä-Suomen yliopisto, Sovelletun fysiikan laitos, Kuhako-hankkeen projektipäällikkö, laura.tomppo@uef.fi, 040 355 2541

Noora Norokytö, Suomen Teollisuus ja Hyötyhamppu, puheenjohtaja, Rakennetaan hampusta ja Rakenneratkaisuja hampusta -hankkeet, noora.norokyto@turkuamk.fi, 040 355 0900

Hankkeen loppuraportti

Hanke Facebookissa: Kuhako Kuituhampun kokonaisvaltainen käyttö

Twitterissä: https://twitter.com/kuhakohanke

Yhdistys: https://www.facebook.com/suomenhamppu/