Takaisin

Fysiologisia mittauksia voidaan hyödyntää tunteiden objektiivisessa tutkimisessa

Väitös sovelletun fysiikan alalta
Väittelijä:  FM Pekka Kuoppa
Aika ja paikka: 13.4.2018 klo 12, MS300, Medistudia, Kuopion kampus

Ihmisen tunteita voidaan tutkia kysymällä koehenkilön oma arvio tunteistaan. Tätä tietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi kaupallisessa tarkoituksessa tehostamaan markkinointia, tai tutkimuskäytössä, jossa kerätään lisää tietoa psykologisista ongelmista, kuten syömishäiriöistä. Nämä kyselytutkimuksen tulokset ovat kuitenkin subjektiivisia arvioita, ja joskus koehenkilö ei voi tai halua vastata kyselyyn totuudenmukaisesti. Tällaisia kyselyyn vaikuttavia tekijöitä voi olla esimerkiksi se, että koehenkilö ei muista tai ymmärrä omia tunteitaan, joita ärsyke sai aikaiseksi.

Tunteet kuitenkin usein aiheuttavat myös fysiologisia reaktioita, kuten sykkeen muutosta tai kämmenten hikoilua, jotka ovat fyysisesti mitattavia suureita. Filosofian maisteri Pekka Kuoppa tutki väitöskirjassaan fysiologisten mittausten hyödyntämistä tunteiden tutkimisessa.

Työssä käytettiin monia fysiologisia mittausmenetelmiä tutkimaan visuaalisten tunneärsykkeiden aiheuttamia vaikutuksia hermoston eri osissa. Nämä mittausmenetelmät olivat sydänsähkökäyrä, sykevälivaihtelu, verenpaine, ihon sähkönjohtavuus, kasvolihasten aktivoituminen, silmänliikkeet, sekä aivojen aktiivisuus funktionaalisella magneettikuvantamisella.

Väitöskirjatyön tuloksena saatiin, että useat käytetyistä mittausmenetelmistä ovat herkkiä käytetyn ärsykkeen laadulle (positiivinen tai negatiivinen), esimerkiksi kämmenen hikoilu lisääntyi ja kulmia kurtistava lihas aktivoitui pelkästään negatiivisilla ärsykkeillä. Hetkellisen sykevälivaihtelun todettiin olevan matalampaa positiivisten ruokakuvien aikana, kuin muiden kuvaärsykkeiden aikana, joka viittaa siihen, että ruuan näkeminen ei saa aikaan vastaavanlaista responsiivisuutta kuin asiakuvien näkeminen.
 

Luontokävelystä palautuu yöllä paremmin kuin kaupunkikävelystä

Lisäksi sykevälivaihtelua hyödynnettiin tutkittaessa yönaikaista palautumista, kun koehenkilö oli päivällä kävellyt kaupunki- tai luontoympäristössä. Sykevälivaihtelun todettiin olevan suurempaa luontoympäristössä suoritetun kävelyn jälkeisenä yönä, joka viittaa parempaan palautumiseen luonnossa kävelemisen jälkeen, verrattuna kävelyyn kaupungissa.

Työssä todettiin myös aivokuvantamista hyödyntämällä tiettyjen aivoalueiden kuvaärsykkeiden aikaisen aktiivisuuden olevan yhteydessä koehenkilön kykyyn tunnistaa omia tunteitaan. Tämä mahdollistaa yksilöllisten erojen paremman huomioonottamisen tulevissa aivojen aktiivisuutta koskevissa tunneärsyketutkimuksissa.

Väitöskirjatyön tulokset osoittavat, että fysiologisia mittauksia on mahdollista käyttää objektiivisen tiedon hankkimiseen tunteiden tutkimisessa, ja ne tuovat lisäarvoa kyseisiin tutkimuksiin subjektiivisten kyselytutkimusten lisäksi.

FM Pekka Kuopan sovelletun fysiikan alaan kuuluva väitöskirja Methods to analyse psychophysiological reactions related to emotional visual stimulation tarkastetaan Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii Associate Professor, PhD Riccardo Barbieri, Politecnico di Milano, ja kustoksena dosentti Mika Tarvainen, Itä-Suomen yliopisto.

Väittelijän painolaatuinen kuva on osoitteessa https://kuvapankki.uef.fi/A/UEF+kuvahakemisto/12943?encoding=UTF-8