Takaisin

Flippaus tuo uutta virtaa opetukseen ja oppimiseen

Itä-Suomen yliopiston flippariopettajat jakoivat kokemuksiaan käänteisestä opetuksesta seminaarissa. Professori Ursula Schwabin mukaan flippaus on parantanut oppimistuloksia ja opiskelijoiden itseluottamusta.

Flipped classroom- eli käänteinen opetus on otettu innostuneesti vastaan Itä-Suomen yliopiston henkilökunnan ja opiskelijoiden parissa. Flipparit keskustelivat opetuskokemuksistaan, flippauksen arvioinnista, mentorointiverkostojen luomisesta ja muutosagenttien jalkautumisesta seminaarissa Kuopion kampuksella 31. maaliskuuta.

Ravitsemusterapian professori Ursula Schwab tarttui flippaukseen ensimmäisten joukossa, sillä hän oli jo pitkään halunnut kehittää opetustaan.

– Opiskelijoiden näkökulmasta ajatus oli aktivoida ja sitouttaa heitä opetukseen ja oppimiseen. Opettajana tehtäväni on varmistaa, että meiltä valmistuneet opiskelijat todella osaavat asiansa ja oppivat syvällisesti.

Schwab valitsi flippausjaksoksi sydän- ja verisuonisairauksien opintojakson, johon osallistui kolmannen vuoden opiskelijoita. Opiskelijat lähtivät innostuneesti mukaan uuteen opetukseen, ja jokainen heistä sai opintojaksoa varten oman potilaansa.

– En puhunut luennoista vaan kontaktikerroista. Moodlessa opiskelijat tutustuivat asiasisältöihin ennalta. Jaoin heille noin 10 minuutin videoluentoja, luentodiat, kirjallisen materiaalin ja luento-osatentit. Kontaktikerrat sujuivat todella hyvin. Opiskelijoilla oli paljon kysymyksiä ja asioita, joita he halusivat pohtia. Tavoite oli, että jokaisella kontaktikerralla käsiteltäisiin ainakin yksi potilastapaus, Schwab kertoo.

Uudeksi tenttimismuodoksi Schwab toi ”potilastentin”, jossa tenttitapahtuma oli opiskelijan tapaaminen potilaan kanssa.

– Se onnistui erinomaisesti. Yhteistyö KYSin kanssa sujui saumattomasti, ja potilaatkin ottivat tapaamisen hienosti vastaan. Tenttiin kuului lisäksi kirjallinen työ, johon liittyi itsearviointi.

Schwabin mukaan flippaus vaatii huolellista suunnittelua, johon tulee varata aikaa. Vaikka työtä on ollut paljon, virtaakin on ollut enemmän.

– Opiskelijat ovat tykänneet ja oppineet aiempaa paremmin. Heidän itseluottamuksensa on myös parantunut, Schwab arvioi.
 

Professori Päivi Atjonen, yliopistonlehtori Helena Kantanen, professori Ursula Schwab, oppimisympäristöjen kehittämispäällikkö Markku Saarelainen ja yliopistonlehtori Vesa Paajanen jakoivat kokemuksiaan ja vinkkejään flippariopetuksesta seminaarissa Kuopiossa 31.3.

Flippausta kahden kampuksen välillä

Ympäristö- ja biotieteiden laitoksen yliopistonlehtori Vesa Paajanen otti flippauksen avuksi kampusten väliseen opetukseen, kun yliopiston ympäristötieteen ja biologian laitokset yhdistyivät vuoden 2016 alussa.

– Kun kahdella kampuksella oli 150 ensimmäisen vuoden opiskelijaa, tilanne piti ratkaista muutoin kuin perinteisillä luennoilla. Siksi opetus tehtiin flippaamalla, muuttamalla opetus videoluennoiksi ja podcasteiksi. Tärkeää oli edelleen, että opiskelijat näkivät opettajan livenä kontaktitapaamisissa, Paajanen kertoo.

Kauppatieteiden laitoksen yliopistonlehtori Helena Kantanen kertoo oppineensa flippauksesta kaksi keskeistä seikkaa.

– Ensinnäkin flippaus toimii parhaiten kursseilla, jotka ovat opettajan ydinosaamista. Silloin tulee uskallus heittäytyä tilanteeseen. Toiseksi opettajan tulee vaatia itselleen riittävästi aikaa opetuksen kehittämiseen.

Visio tulee todeksi

Flippaus on hyvässä nosteessa Itä-Suomen yliopiston opetushenkilökunnan parissa. Kasvatustieteen professorin Kati Mäkitalo-Sieglin syksyllä 2015 esittämässä 100 Teachers from UEF -visiossa suuri joukko opettajia jakaa uuden pedagogisen näkemyksen.

– Olemme jo nyt lähellä tavoitetta. Meillä on 95 flipparia yliopistossa, kertoo oppimisympäristöjen kehittämispäällikkö Markku Saarelainen.

Flippauksen tutkimuspuolen koordinaattori, tutkijatohtori Erkko Sointu vetää kasvatustieteellisesti painottunutta Ameba-tiimiä. Hänen mukaansa flippauksessa on pitkälle kyse luottamuksesta.

– Tarvitaan luottamusta siihen, että uskaltaa itse tehdä asioita uudella tavalla, sekä siihen, että opiskelijat ottavat myös itse vastuuta omasta oppimisestaan, Sointu sanoo.

Teksti: Risto Löf
Kuva: Tuija Hyttinen