Takaisin

Eurooppalaisen ilmakehämittausjärjestön päämaja Suomeen

Ilmatieteen laitoksen tiedote
11.6.2018

Suomen asema eurooppalaisen ilmakehätutkimuksen johdossa vahvistuu, kun ilmakehän pienhiukkasia, pilviä ja hivenkaasuja mittaavan ACTRIS-järjestön päämaja päätettiin sijoittaa Suomeen. ACTRIS tuottaa laadukasta mittausaineistoa koko Euroopasta ilmastonmuutoksen ja ilmanlaadun tutkimuksen ja päätöksenteon tueksi.

 

 

Euroopanlaajuisen ACTRIS (Aerosols, Clouds and Trace gases Research Infrastructure) -järjestön päämaja on päätetty sijoittaa Suomeen. Päätöksen päämajan sijoittumisesta Suomeen teki perjantaina 8. kesäkuuta 18 maan ministeriöistä koostuva ylin päättävä elin ACTRIS Council.

"ACTRIS-päämajan sijoittuminen Suomeen on osoitus siitä, että meillä on erinomaiset tieteelliset ja hallinnolliset valmiudet ottaa vastuullemme johtava rooli kansainvälisessä tehtävässä", Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Juhani Damski iloitsee. "Tehtävän hoitamisen edellytyksenä on myös todistetusti korkeatasoinen tieteellinen osaamisemme, aktiivinen verkostoituminen ja yhteistyö niin kotimaassa kuin kansainvälisesti sekä pitkäjänteinen työmme osaamisen kehittämiseksi. Päämajan sijoittuminen Suomeen on tulos saumattomasta yhteistyöstä ACTRIS-toimijoiden sekä ohjaavien ministeriöiden välillä yhteisen päämäärän saavuttamiseksi."

"Suomalaiset tutkijat ovat pitkään johtaneet ACTRIS-tutkimusinfrastruktuurin tieteellisiä taustayhteisöjä integroivalla otteella, jonka luonnollisena seurauksena ACTRIS-päämaja sijoitetaan Suomeen", sanoo akateemikko Markku Kulmala Helsingin yliopistolta. "Merkittävän pohjan toiminnallemme on luonut pitkäjänteinen sektorirajat ylittänyt yhteistyö, joka on nostanut Suomen ilmakehätutkimuksen kansainväliseen kärkeen."

"Yksi tärkeä osa ACTRIS-järjestön toimintaa on EUROCHAMP-2020 eli ilmakehän olosuhteita simuloivien tutkimuskammioiden verkosto", kertoo Itä-Suomen yliopiston aerosolifysiikan professori Annele Virtanen.

Itä-Suomen yliopistosta tähän simulaatiokammioiden verkostoon kuuluu kaksi tutkimuskokonaisuutta, ILMARI-kammio, missä tutkitaan lähinnä polttoprosesseissa syntyvien päästöjen vaikutusta ilmastoon ja ihmisten terveyteen, sekä kammio missä tutkitaan miten ja kuinka paljon biogeenisistä lähtöaineista syntyy ilmakehään hiukkasia.

Lisäksi Puijon tornissa sijaitseva SMEAR IV mittausasema kuuluu koko Euroopan kattavaan havaintoasemien verkostoon. Puijon tutkimusaseman erikoispiirteenä on sen mahdollistamat suoraan pilven sisällä tapahtuvat mittaukset, joiden avulla saadaan tietoa aerosolien ja pilvien vuorovaikutuksesta.

"ACTRIS on iso asia koko 'Aerosolit, ilmastonmuutos ja ihmisten terveys' tutkimusalueelle", kertoo Itä-Suomen yliopiston sovelletun fysiikan laitoksen johtaja, professori Kari Lehtinen.

"Se, että ACTRISin päämaja on Suomessa ja Helsingissä, lisää ilman muuta myös Kuopiossa tehtävän ilmakehätutkimuksen näkyvyyttä kansainvälisesti", Lehtinen jatkaa.

ACTRIS on eurooppalaisten tutkijoiden, tutkimusasemien, mittalaitteiden ja mittausaineiston tutkimusinfrastruktuuri. Sen tehtävänä on seurata pienhiukkasten ja hivenkaasujen pitoisuutta ja ominaisuuksia ilmakehässä sekä pilvien mikrofysikaalisia ominaisuuksia. ACTRIS tarjoaa laadukasta mittausaineistoa tutkimuksen ja päätöksenteon tueksi. Lisäksi ACTRIS tarjoaa koulutusta ja asiantuntijapalveluita sekä testialustan ilmakehän prosessien tutkimiselle, uusien mittausteknisten innovaatioiden testaamiselle ja yritysten tuotekehitystyölle.

ACTRISin muodostavat kansalliset tutkimus- ja mittausasemat sekä niitä koordinoiva katto-organisaatio, jonka päämaja sijoittuu nyt Suomeen. Suomalaisia ACTRIS-toimijoita ovat Ilmatieteen laitos, Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto sekä Tampereen teknillinen yliopisto. Yhdessä Suomen vetämän kasvihuonekaasuja mittaavan ICOS-järjestön kanssa ACTRIS muodostaa Suomeen erittäin vahvan ilmakehäosaamisen keskittymän.

Eurooppalainen tiedeyhteisö on tehnyt ilmakehätutkimuksessa yhteistyötä jo useamman vuosikymmenen, ja ACTRIS-organisaation valmistelu on aloitettu vuonna 2014. Valmistelussa on mukana 18 Euroopan maata. Organisaation varsinainen toiminta alkaa 2020 ja jatkuu ainakin vuoteen 2045 asti.

Päämajan toiminta käynnistyy vuonna 2020, ja sen avainhenkilöstö tullaan rekrytoimaan kansainvälisenä hakuna. Päämajasta koordinoidaan mittaus- ja tutkimusasemien toimintaa kaikissa ACTRISiin osallistuvissa maissa. Kaikkiaan tutkimusinfrastruktuurin toimintaa pyörittää yli 100 henkilöä yli 30 miljoonan euron vuosibudjetilla.

ACTRISin päämajaa rahoittavat Suomen liikenne- ja viestintäministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö. Myös Italian valtio on päämajan rahoittajana. Lisäksi toimintaa varten kerätään osallistuvilta mailta jäsenmaksuja.

Lisätietoja:

Tutkimuspäällikkö Sanna Sorvari, Ilmatieteen laitos, puh. 050 415 4729
Tutkija Niku Kivekäs, Ilmatieteen laitos, puh. 050 572 8435
Akateemikko Markku Kulmala, Helsingin yliopisto, puh. 040 596 2311
Professori Kari Lehtinen, Itä-Suomen yliopisto, puh. 040 867 7844
Professori Annele Virtanen, Itä-Suomen yliopisto, puh. 050 316 4118
Professori Miikka Dal Maso, Tampereen teknillinen yliopisto, puh. 050 337 7914,
Tutkimuskoordinaattori Marjut Kaukolehto, INAR-instituutti, Helsingin yliopisto, puh. 050 415 4756