Takaisin

Etiopian lainsäädäntöä tulisi uudistaa, jotta ihmisten oikeus ruokaan toteutuisi

Väitös kauppaoikeuden alalta

Väittelijä: LL.M. Husen Tura

Väitösaika ja paikka: 4.2. klo 12, M100, Metria, Joensuun kampus

Ruoka- ja ravitsemusturvan saavuttaminen vuoteen 2020 mennessä yksi keskeisimmistä kestävän kehityksen toimenpideohjelmista globaalisti. LL.M. Husen Turan väitöstutkimus osoittaa, ettei oikeutta ruokaan ole Etiopian lainsäädännössä nimenomaisesti tunnustettu tuomioistuinten toimivaltaan kuuluvaksi oikeudeksi. Lisäksi maan pakkolunastusta koskevat lait laillistavat paikallisten maata käyttävien ihmisten, myös alkuperäiskansojen, häädön ja helpottavat sitä. Maiden pakkolunastuksia on mahdollista tehdä ilman ihmisten vapaata ja tietoon perustuvaa ennakkosuostumusta ja sopimusta oikeudenmukaisesta korvauksesta. Kaupungistumista edistetäänkin pienviljelijöiden kustannuksella. Tutkimuksessa suositellaan, että Etiopiassa tulisi säätää puitelaki oikeudesta ruokaan sekä ruoka- ja ravitsemusturvasta. Tutkimuksen perusteella myös maan pakkolunastamista koskevia lakeja tulisi uudistaa, koska Etiopia on kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön nojalla sitoutunut toteuttamaan ihmisten oikeuden ruokaan sekä takaamaan vapauden nälästä.

Oikeus ruokaan on tunnustettu ihmisoikeudeksi sekä ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa että muissa ihmisoikeussopimuksissa vuodesta 1948 lähtien. Erityisesti kansainväliseen yleissopimukseen taloudellisista, sosiaalisista ja sivistyksellisistä oikeuksista on kirjattu oikeus riittävään ruokaan ja jokaisen ihmisen oikeus olla vapaa nälästä. Sopimusvaltiot velvoitetaan ryhtymään soveltuviin toimenpiteisiin taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien toteuttamiseksi voimavarojensa mukaisesti. Tämä koskettaa myös oikeuskehitystä.

Turan arvioi väitöstutkimuksessaan, onko Etiopiassa tehty yleissopimuksen 2 artiklan 1 kohdan mukaisia riittäviä lainsäädäntötoimenpiteitä, jotta ihmisten oikeus ruokaan toteutuisi. Sen toteutumista suoraan tai välillisesti tukevat lait voimaannuttaisivat köyhiä luomalla heille lakisääteisiä oikeuksia ja valtiolle vastaavia velvollisuuksia. Valtio voi lainsäädännön keinoin toteuttaa ihmisten oikeutta ruokaan esimerkiksi ratifioimalla asiaankuuluvat kansainväliset ihmisoikeussopimukset, kirjaamalla perustuslakiin ihmisten oikeuden ruokaan, säätämällä tätä koskevan puitelain sekä suojaamalla oikeuden ruokaan alakohtaisilla laeilla.

Tutkimuksessa analysoitiin kriittisesti oikeuden ruokaan ja maaoikeuksien suojaamista lainsäädännöllä Etiopiassa. Väitöskirja koostuu neljästä artikkelista. Ensimmäisessä niistä tarkastellaan erilaisia tapoja, joilla oikeus ruokaan on tunnustettu perustuslaissa ja lainsäädännössä. Lisäksi määritetään tekijöitä, jotka edistävät oikeuden kuulumista tuomioistuinten toimivaltaan kehitysmaissa. Toisessa artikkelissa tarkastellaan ja analysoidaan kriittisesti Etiopian lakeja ja politiikkoja, joilla säädellään oikeutta ruokaan ja ruoka- ja ravitsemusturvaa. Kolmannessa artikkelissa analysoidaan kriittisesti Etiopian maalakien vaikutusta pienviljelijöiden ruokaturvaan ja toimeentuloon. Siinä käsitellään erityisesti maaoikeuksien ja oikeuden ruokaan välistä yhteyttä sekä arvioidaan Etiopian perustuslain mukaisia maanviljelijöiden, paimentolaisten ja alkuperäiskansojen oikeuksia. Lisäksi arvioidaan maaseudun maiden hallintoa ja pakkolunastusta koskevia lakeja vertaamalla niitä kansainvälisiin ihmisoikeusnormeihin. Neljännessä artikkelissa pohditaan, edistävätkö vai rajoittavatko nykyiset maan pakkolunastusta koskevat lait maaseutuyhteisöjen oikeutta ruokaan ja ruokaturvaa Etiopian suurimmassa osavaltiossa Oromiassa.

LL.M. Husen Turan kauppaoikeuden alaan kuuluva väitöskirja Linking the Rights to Food and Land in Ethiopia: The Need to Reform the Relevant Legal Framework to Enhance Food and Nutrition Securitytarkastetaan Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjinä toimivat professori Elina Pirjatanniemi Åbo Akademista ja professori Muradu Abdo Addis Abeban yliopistosta sekä kustoksena professori Katja Lindroos Itä-Suomen yliopistosta.

Väittelijän painolaatuinen valokuva on osoitteessa https://mediabank.uef.fi/A/UEF+Media+Bank/35810?encoding=UTF-8