Takaisin

Esiopetusiässä koulunsa aloittaneet maahanmuuttajataustaiset lapset oppivat puhumaan, lukemaan ja kirjoittamaan suomea hyvin

Väitös kasvatustieteen alalta
Väittelijä: KM Riitta Sikiö
Aika ja paikka: 22.9.2017 klo 12, sali F100, Futura-rakennus, Joensuun kampus

Suomeen on viime vuosien aikana saapunut tuhansien maahanmuuttajien mukana lapsia, jotka siirtyvät suomalaiseen kasvatus- ja koulujärjestelmään. Suomen kielellä puhumaan, lukemaan ja kirjoittamaan oppiminen on suuri haaste maahanmuuttajille. Samoin maahanmuuttajataustaisten lasten kasvatus -ja opetustehtävä haasteellinen päiväkodeille ja kouluille. KM Riitta Sikiön väitöskirjatutkimus kuitenkin paljasti, että ainakin ne lapset, jotka pääsevät mukaan suomalaiseen kasvatus- ja koulutusjärjestelmään jo esiopetusikäisinä, oppivat hyvin puhumaan, lukemaan ja kirjoittamaan suomea. Siten heillä on myös hyvät mahdollisuudet integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan.

Sikiön tutkimus käsittelee maahanmuuttajataustaisten lasten, suomalaisten lasten sekä lukemaan oppimisen suhteen riskiryhmään kuuluvien lasten luku- ja kirjoitustaidon kehittymistä 1.–4. luokilla. Tutkimukseen osallistuneet maahanmuuttajataustaiset lapset olivat osallistuneet Suomessa esiopetukseen ennen koulunsa aloittamista.

Sikiön tutkimuksessa selvitettiin lisäksi äitien roolia lukemisen ja kirjoittamisen taitojen kehittymisessä.

Tutkimuksessa selvisi, että maahanmuuttajataustaisten lasten lukemisen ja kirjoittamisen perustaitojen oppiminen eteni lähes samalla tasolla kuin heidän suomalaisilla ikätovereillaan ja selvästi paremmin kuin lukemisen riskiryhmään kuuluvilla lapsilla. Maahanmuuttajataustaiset lapset ja lukemisen riskiryhmään kuuluvat lapset saavuttivat ikätovereiden taitoja kahden ensimmäisen vuoden aikana, mutta lukemisen riskiryhmään kuuluvien lasten lukemisen ja kirjoittamisen taidot jäivät kuitenkin kahden muun ryhmän taitoja selvästi heikommiksi.

Koko perheen osallistaminen kotouttamiseen on tärkeää

Sikiön tutkimus nosti esiin myös sen, että vanhempien erilaiset kykyuskomukset, kotitehtävissä auttaminen ja kasvatustyylit vaikuttivat eri tavoin lasten luku- ja kirjoitustaidon kehittymiseen. Tulokset osoittivat, että suomalaiset äidit uskoivat maahanmuuttajataustaisten lasten äitejä enemmän lastensa koulumenestyksen johtuvan lapsen omista kyvyistä, mikä vaikutti myönteisesti lapsen lukemisen ja kirjoittamisen oppimistuloksiin.

Tutkimuksessa selvisi, että maahanmuuttajataustaiset äidit käyttivät kasvatustyylinään suomalaisia verrokkiäitejä enemmän psykologista kontrollia, kuten syyllistämistä, ehdollista hyväksyntää tai persoonaan kohdistuvaa kritiikkiä. Maahanmuuttajaäitien kasvatustyyleistä selkeiden sääntöjen asettaminen ja lapsen toiminnan valvominen vaikuttivat myönteisesti lasten lukutaitoon. Psykologinen kontrolli taas vaikutti kielteisesti erityisesti tyttöjen lukemisen taitoihin.

Mielenkiintoista oli myös tulos, että mitä enemmän molempien tutkimusryhmien äidit auttoivat lapsiaan kotitehtävissä, sitä huonommin heidän lapsensa menestyivät lukemisen ja kirjoittamisen testeissä. Tämä tulos kertoo toisaalta kaikkien vanhempien halusta auttaa lastaan koulutehtävissä, mutta toisaalta siitä, että oppimisessa tarvitaan laajaa tukea sekä kodin ja koulun välistä yhteistyötä.

Suomeen on saapunut viime vuosina paljon maahanmuuttajia. Kulttuuristen ja kielellisten eroavaisuuksien ymmärtäminen on nyt entistä tärkeämpää. Tämä väitöstutkimus osoittaa, etteivät maahanmuuttajat aina edusta perustaitojen oppimisen suhteen riskiryhmää. Vanhempien tuki lasten koulussa oppimiseen ja lasten kotouttamiseen on tärkeää. Vanhempien kasvatustyylejä ja kykyuskomuksia koskevat tulokset osoittavat miten tärkeää on ottaa koko perhe mukaan Suomeen kotouttamiseen ja suomalaiseen kasvatus- ja koulutusjärjestelmään tutustumiseen.

Väitöskirjan tutkimusaineistona oli Jyväskylän yliopiston koordinoiman yhteistyössä Turun yliopiston ja Itä- Suomen yliopiston kanssa toteutetun Alkuportaat-tutkimushankkeen seuranta-aineisto.

KM Riitta Sikiön kasvatustieteen alaan kuuluva väitöskirja Reading and spelling skill development in elementary school: Effects of minority languages and parental home involvement tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston filosofisessa tiedekunnassa. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii dosentti Elisa Poskiparta (Turun yliopisto) ja kustoksena professori Leena Holopainen (Itä-Suomen yliopisto).

Väittelijän painolaatuinen kuva on osoitteessa https://kuvapankki.uef.fi/A/UEF+kuvahakemisto/11917?encoding=UTF-8