Takaisin

ERC Starting Grant kahdelle Itä-Suomen yliopiston tutkijalle

Euroopan tutkimusneuvosto on myöntänyt kahdelle Itä-Suomen yliopiston tutkijalle ERC Starting Grant -rahoituksen. Erittäin kilpaillun rahoituksen saivat apulaisprofessori, akatemiatutkija Minna Kaikkonen-Määttä ja akatemiatutkija Alina Solomon tutkimushankkeille, jotka avaavat uusia näkökulmia valtimonkovettumataudin kehittymiseen ja muistisairauksien monitekijäiseen, yksilölliseen ehkäisyyn. Lupaaville tutkijoille uraauurtaviin tutkimushankkeisiin tarkoitettua ERC Starting Grant -rahoitusta sai 13 prosenttia hakijoista. Viisivuotisen apurahan suuruus on noin 1,5 miljoonaa euroa.

Genomin ei-koodaavat alueet voivat vaikuttaa valtimonkovettumataudin kehittymiseen

Minna Kaikkonen-Määtän tutkimusryhmä A.I. Virtanen -instituutissa selvittää ERC Starting Grant -rahoituksella genomin ei-koodaavien tehostaja-alueiden ja niillä sijaitsevien yhden emäksen muutosten merkitystä sepelvaltimotaudin kehittymisessä.

Sepelvaltimotauti on johtava kuolleisuuden aiheuttaja maailmassa. Tauti kehittyy rasva-aineiden kertyessä suonen seinämään, mikä johtaa tulehdusreaktioon, suonen ahtautumiseen ja hapenpuutteeseen. Verisuonen seinämän soluilla sekä rasvakudoksen ja maksan aineenvaihdunnan muutoksilla on keskeinen rooli valtimon seinämän vauriomuodostuksessa, mutta yksittäisten solutyyppien rooleista sepelvaltimotaudin etenemisessä tiedetään vasta vähän. Taudin ehkäisyn, diagnoosin ja hoidon parantamiseksi on ymmärrettävä, kuinka geneettiset ja ympäristötekijät vaikuttavat taudin kehitykseen ja etenemiseen.

Koko genomin kattavissa GWAS-tutkimuksissa on paikannettu useita satoja yhden emäksen muutoksia (SNP), jotka liittyvät valtimonkovettumataudin riskiin. Suurin osa näistä muutoksista sijaitsee kuitenkin genomin ei-koodaavilla alueilla, kuten tehostaja-alueilla. Solutyypistä riippuvilla tehostaja-alueilla on tärkeä rooli geenien aktivaatiossa, mutta niiden roolista taudin kehityksessä tiedetään hyvin vähän. Kaikkonen-Määtän ryhmä pyrkii tutkimuksessaan selvittämään kuinka tautiriskille altistavat SNPit vaikuttavat tehostaja-alueiden toimintaan ja siten kohdegeenien ilmenemiseen taudille keskeisissä solutyypeissä. Tarkastelemalla valtimon seinämän endoteeli-, lihas- ja syöjäsoluja sekä maksa- ja rasvasoluja, tutkimus auttaa selvittämään minkä solutyypin kautta tautiriskille altistavat SNPit toimivat ja minkä geenin säätelyyn ne vaikuttavat. Tämä lisää ennennäkemättömällä tavalla tietoa sepelvaltimotaudille altistavien SNPien biologisesta roolista.  Korreloimalla tulokset laajaan potilasaineistoon tutkimus pyrkii parantamaan taudin riskiarvioita ja biomarkkereiden tunnistusta sekä henkilökohtaista potilashoitoa.

Tärkeät yhteistyökumppanit ERC-projektissa ovat professorit Markku Laakso ja Jussi Pihlajamäki Itä-Suomen yliopistosta, professori Päivi Pajukanta Los Angelesin yliopistosta, apulaisprofessori Casey Romanoski Arizonan yliopistosta sekä Mete Civelek Virginian yliopistosta.

Kohti monitekijäistä, yksilöllistä muistisairauksien ehkäisyä

Alina Solomon kliinisen lääketieteen yksiköstä sai ERC Starting Grant -rahoituksen The Brain Health Toolbox -hankkeelle, jossa kehitetään keinoja muistisairauksien monitekijäiseen, yksilölliseen riskinarviointiin ja ehkäisyyn.

Muistisairauksien ehkäisy on maailmanlaajuinen haaste. Muistisairauksien syntyyn vaikuttavat monet eri tekijät, joten myös niiden ehkäisy edellyttää monipuolista lähestymistapaa. Solomonin johtamassa tutkimushankkeessa tavoitteena on saumaton jatkumo muistisairausriskin ennustamisesta sairastumisen tehokkaaseen ehkäisyyn. Hankkeessa kehitetään laajasti eri riskitekijöihin ja myös uusiin biomarkkereihin perustuvia tautimalleja ja riskinarvioinnin työkaluja, joita testataan käytännössä muistisairauksien ehkäisytutkimuksissa. Innovatiivista koneoppimiseen perustuvaa menetelmää käytetään määrittelemään henkilön yksilöllinen riskiprofiili. Näin pystytään tunnistamaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa suurimmassa sairastumisriskissä olevat ja ne, joille ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä on eniten hyötyä. Lisäksi hankkeessa pyritään kehittämään uusi muistisairauksien ehkäisytutkimus, jossa yhdistetään lääkkeelliset ja lääkkeettömät ehkäisykeinot.

Ainutlaatuisessa tutkimusasetelmassa on mukana useita World Wide FINGERS -verkostoon kuuluvia elintapainterventiotutkimuksia, joissa selvitetään muistisairauksien ehkäisymahdollisuuksia eri maissa. Lisäksi käytetään aikaisempien laajojen havainnointi- ja interventiotutkimusten aineistoja. Hankkeessa kehitettäviä työkaluja voidaan käyttää yksilölliseen riskinarviointiin ja ennaltaehkäisevien toimenpiteiden valintaan niin koko väestössä kuin potilailla, joilla tauti on vielä oireeton tai varhaisessa vaiheessa.  

Lisätietoja:

Apulaisprofessori, akatemiatutkija Minna Kaikkonen-Määttä, minna.kaikkonen (a) uef.fi, p. +358 40 355 2413

Akatemiatutkija Alina Solomon, alina.solomon (a) uef.fi, p. +358 29 4454747

Kaikki ERC-hankkeet Itä-Suomen yliopistossa: https://www.uef.fi/fi/tutkimus/erc-hankkeet