Takaisin

Ennenaikainen syntymä ja yösyöttö vaikuttavat yksivuotiaan uneen

KuBiCo-tutkimuksen tuoreimmat tulokset kertovat yksivuotiaiden nukkumiskäyttäytymisestä sekä lääkkeiden käytöstä raskauden aikana. Seuraavaksi tutkimuksessa kerätään tietoa odottajien hormonitasapainosta pienten hiustupsujen avulla.

Kuopion yliopistollisessa sairaalassa (KYS) on käynnissä Itä-Suomen yliopiston ja THL:n kanssa toteutettava laaja raskauteen ja syntyneisiin lapsiin liittyvä KuBiCo-syntymäkohorttitutkimus. Vanhimmat tutkimuksessa mukana olevat lapset täyttävät pian viisi vuotta, ja ensimmäiset seurantatulokset alkavat valmistua.

– KuBiCon yksivuotiskyselyn alustavien tulosten mukaan suurin osa yksivuotiaista nukahtaa iltaisin puolessa tunnissa, kolmannes ilman aikuisen läsnäoloa. Puolet tämän ikäisistä nukkuu yhdet, puolet kahdet päiväunet päivässä, kertoo lastenpsykiatriaan erikoistuva lääkäri, tohtorikoulutettava Päivi Ronkainen.

Toistuvasti, vähintään kolmena yönä viikossa heräilee puolet lapsista.

– Alustavien tulosten mukaan maitoa yöllä saavat yksivuotiaat heräilevät huomattavasti useammin verrattuna lapsiin, joita rauhoitetaan esimerkiksi kosketuksella, Ronkainen toteaa.

Jatkossa tavoitteena on selvittää mm. lapsen heräilyn, temperamentin ja äidin kuormittuneisuuden välisiä yhteyksiä sekä tutkia rauhoittamiskeinojen yhteyttä esimerkiksi lapsuuden ylipainoon.

– Vielä yksivuotiaanakin syntymän ennenaikaisuus heijastui suurempaan lapsen päiväunitarpeeseen ja epäsäännöllisempään unirytmiin verrattuna täysiaikaisina syntyneisiin lapsiin. Sen sijaan synnytystapa tai ohimenevä synnytyksenaikainen sikiön hapenpuute ei heijastu yksivuotiaan unitottumuksiin, KYSin naistentautien ja synnytysklinikan vt. ylilääkäri Leea Keski-Nisula kertoo.

Monisynnyttäjien yksivuotiaat nukahtivat nopeammin ja rauhoittuivat äidin oman arvion mukaan helpommin kuin perheen ensimmäisenä tai toisena lapsena syntyneet.

Puolet yksivuotiaista heräilee KuBiCon tulosten mukaan vähintään kolmena yönä viikossa. – Sairastelu vaikutti heräilyyn, kertoo nyt 2-vuotiaan Kallen äiti Paula Kotiluoto. He ovat yksi 4300 mukana olevasta äiti-lapsiparista.

Raskaudenaikainen lääkkeiden käyttö on yleistä ja tarpeellista, tupakointia vähätellään

Kohdunsisäinen kehittyminen ohjelmoi lapsen tulevaa terveyttä. Tutkimuksessa seurataan raskaana olevan naisen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja ravitsemuksen vaikutusta syntyvän lapsen elimistön ja terveyden kehittymiseen. KuBiCo-odottajista lääkkeitä on käyttänyt raskausaikana lähes joka toinen ja joka viides käyttää lääkkeitä pysyviin, jo ennen raskautta todettuihin sairauksiin. Monet lääkeaineet läpäisevät istukan.

– Äidin pysyvä lääkitys on yleensä aiheellinen, mutta lääkitys tulee tarkistaa hyvissä ajoin mielellään jo ennen raskautta ja viimeistään alkuraskauden aikana, Keski-Nisula kertoo.

Yleisimmin raskausaikana lääkitään kilpirauhasen vajaatoimintaa, astmaa sekä mielialahäiriöitä. Lisäksi joka viides KuBiCo-odottajista käytti antibiootteja tai allergialääkkeitä kuuriluonteisesti tai tarvittavina lääkkeinä.

– Suurimmalla osalla lääkkeiden käyttäjistä raskaus eteni normaalisti täysiaikaiseksi. Ainoastaan verenpainelääkkeiden ja insuliinin käyttäjillä oli 4–5 -kertainen riski ennenaikaiseen synnytykseen, mutta tämä riski ei liittynyt lääkkeiden käyttöön, vaan odottajan perussairauksiin.

KuBiCo-tutkimukseen osallistuneista naisista lähes 20 prosenttia kertoi tupakoineensa ennen raskautta, mutta vain noin 4 prosenttia ilmoitti tupakoineensa raskauden aikana. Tarkemmassa verinäyteanalyysissä nikotiinille altistuneita oli kuitenkin kaksinkertainen määrä.

– Osaltaan tämä selittyy tupakoinnin vähättelemisellä, altistumisella passiiviselle tupakoinnille tai nikotiinituotteiden, kuten -purukumi ja -laastarin sekä sähkötupakan käytöllä, tutkija Pasi Huuskonen Itä-Suomen yliopistosta toteaa.

Myönteinen viesti toki oli, että moni odottaja oli luopunut tupakoinnista. Raskausaikana tupakoineiden äitien lasten syntymäpainot ovat alhaisempia ja äidin tupakointi altistaa myös keskenmenoille, ennenaikaisille syntymille sekä myöhemmille hengitystiesairauksille ja neurologisille häiriöille.

Hiusnäyte kertoo elimistön stressihormoneista

Raskausaikana jokainen odottava äiti kohtaa tilanteita, jotka tuottavat kehossa kemiallisesti mitattavia stressireaktioita. Niitä voivat aiheuttaa esimerkiksi psyykkinen kuormittuneisuus, epäterveelliset elämäntavat ja ympäristömyrkyt. Näissä tilanteissa elimistö erittää stressihormoneja, kuten kortisolia, jotka sopeuttavat elimistöä sen kohtaamiin haasteisiin.

Äidin tuottamat stressihormonit voivat vaikuttaa raskauden aikana paitsi äidin omaan elimistöön, myös istukan toimintaan ja kehittyvään lapseen. Niillä saattaa olla merkitystä myös raskausajan ongelmissa. Sikiökin kykenee tuottamaan stressihormoneja, joita tutkimalla voidaan selvittää, miten sikiö reagoi kohdunsisäiseen ympäristöönsä ja mahdollisiin stressitekijöihin.

– Stressin luotettava arvioiminen stressihormonipitoisuuksia mittaamalla on ollut tähän päivään asti hankalaa, professori Raimo Voutilainen kertoo.

– Verinäytteen hormonipitoisuus vaihtelee vuorokausirytmin ja stressitilan mukaan, eikä verinäytteestä ole mahdollista selvittää aikaisemmin koettuja stressitilanteita. Verinäyte ei siis välttämättä anna luotettavaa kuvaa hormonituotannon ja -erityksen yleisestä tilasta.

KuBiCo-tutkimus aloittaa hiusnäytekeruun synnyttäjiltä ja vauvoilta – näyte valaisee raskausajan stressiä. Tohtorikoulutettava Lauri Uusitalo näyttää, kuinka näyte otetaan äidiltä. Näytteeksi riittää pieni, huomaamaton tupsu takaraivolta. Koekaniinina tutkimushoitaja, kätilö Heli Leinonen.

KuBiCo-tutkimuksessa käytetään verinäytteen sijaan uudenlaista menetelmää, jolla pystytään määrittämään hormonipitoisuuksia pienestä hiusnäytetupsusta, johon hormonit ovat kertyneet ajan ja hiuskasvun myötä suoraan verenkierrosta ikään kuin ”pankkiin.”

– Menetelmällä voidaan havainnoida menneitä stressitapahtumia ja saada arvio stressihormonituotannon yleisestä tilasta halutulta ajanjaksolta, tohtorikoulutettava Lauri Uusitalo sanoo.

Hiusmenetelmän avulla KuBiCo-tutkimuksessa saadaan arvokasta tietoa siitä, voiko äidin tai sikiön kokema stressi vaikuttaa esimerkiksi lapsen syntymiseen ennenaikaisena tai poikkeavan painoisena. Lisäksi saadaan viitteitä siitä, onko stressi merkittävänä tekijänä tyypillisten raskausajan ongelmien, kuten liiallisen painonnousun, raskausmyrkytyksen tai raskausajan diabeteksen kehittymisessä.

Näytteiden kerääminen aloitetaan keväällä 2017. Mahdollisimman monen KuBiCo-tutkimukseen osallistuvan äidin toivotaan lähtevän mukaan uuteen tutkimusosioon.

Faktaa KuBiCosta

  • KuBiCo (Kuopio Birth Cohort) -tutkimus käynnistyi KYSissä 1.7.2012.
  • KYSin, Itä-Suomen yliopiston sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteistyössä toteuttaman tutkimuksen tavoitteena on äitien ja lasten terveyden edistäminen.
  • Tutkimus sisältää raskaudenaikaisia ravitsemus- ja mielialakyselyitä, raskaus- ja synnytysajankohdan verinäytteitä sekä vuosittaisia kyselytutkimuksia. Tutkittavilta kerätään myös seerumi- ja dna-näytteet, kotipölyä, istukka- ja napaverinäytteitä sekä mikrobinäyte vauvan suuontelosta. Tutkimuksessa käytetään myös olemassa olevia rekisteri- ja lomaketietoja.
  • Syyskuusta 2013 lähtien äidit ovat vastanneet myös ravintokyselyyn. Vuorokauden kuluttua vastauksesta äiti saa sähköpostiinsa henkilökohtaisen ruokavaliopalautteen.
  • Toukokuusta 2017 lähtien aletaan kerätä myös hiusnäytteitä (pieni määrä) sekä äidiltä että vastasyntyneiltä.
    Tähän mennessä tutkimukseen on osallistunut noin 4 300 raskaana olevaa tai jo synnyttänyttä äitiä ja 3 700 syntynyttä lasta.
  • Tutkimukseen voi osallistua jokainen KYSissä synnyttävä nainen ja hänen syntyvä lapsensa. Ensitiedon tutkimuksesta saa äitiysneuvolakäynneillä, ja osallistuminen ei vaadi erikoisjärjestelyjä raskauden tai synnytyksen aikana.
  • Tutkimuksen virallinen verkkosivusto löytyy osoitteesta www.kubico.fi.