Takaisin

Ennenaikainen adrenarke vaikuttaa murrosiän aikatauluun, mutta ei merkittävästi tyttöjen aikuispituuteen tai -painoon

Väitös lastentautien alalta

Väittelijä: LL Jani Liimatta

Aika ja paikka: 16.11.2018 klo 12, CA102, Canthia, Kuopion kampus, Itä-Suomen yliopisto

Ennenaikaisen adrenarken läpikäyneet suomalaiset tytöt tulevat aikaisemmin murrosikään ja ovat murrosiässä pidempiä ja painavampia kuin ikätoverinsa. Aikuisikään mennessä ero ikätovereihin kuitenkin tasaantuu, osoitti lääketieteen lisensiaatti Jani Liimatan väitöstutkimus.

Adrenarke kuuluu lapsuusiän normaaliin kehitykseen ja sillä tarkoitetaan lisämunuaiskuoren kypsymisestä johtuvaa miessukupuolihormonien erityksen lisääntymistä. Tämä saa aikaan aikuistyyppistä kainalohikoilua, aknemuutoksia, ihon ja hiusten rasvoittumista sekä kainalo- ja häpykarvoituksen ilmaantumista. Adrenarkea pidetään ennenaikaisena, jos muutokset ilmaantuvat tytölle ennen kahdeksan tai pojalle ennen yhdeksän vuoden ikää.

Ennenaikainen adrenarke on melko tavallinen. Se todetaan noin yhdeksällä prosentilla suomalaisista tytöistä. Epäily ennenaikaisesta adrenarkesta johtaa helposti erikoissairaanhoidon tutkimuksiin, sillä sen toteamiseksi muut mahdolliset hormonivaikutusten syyt pitää luotettavasti poissulkea.

Lapsella, jolla todetaan ennenaikainen adrenarke, on usein kiihtynyt varhaislapsuuden pituuskasvu sekä taipumus ylipainoon. Sekä lisämunuaiskuoren mieshormonien että insuliinin kaltaisen kasvutekijä 1:n (IGF-1) pitoisuudet verenkierrossa ovat ennenaikaisessa adrenarkessa usein suurentuneita. Vaikka ennenaikainen adrenarke on suhteellisen yleinen, sen pitkäaikaisvaikutuksista on vasta vähän tietoa. Kansainvälisten tutkimusten perusteella on epäilty, että se voisi johtaa pienempään aikuispituuteen sekä aikuisiän lihavuuteen ja aineenvaihduntahäiriöihin. Nämä tulokset eivät kuitenkaan ole suoraan sovellettavissa suomalaiseen väestöön.

Liimatan väitöstutkimuksessa selvitettiin ennenaikaisen adrenarken pitkäaikaisvaikutuksia sekä miessukupuolihormonien bioaktiivisuutta ennenaikaisessa adrenarkessa.

Tutkimukseen osallistui Pohjois-Savosta 172 lasta, joista 73:lla oli todettu ennenaikainen adrenarke ja 99 toimi verrokkeina. Lapset tulivat tutkimukseen vuosina 2003–2006 ja heidät kutsuttiin seurantakäynneille 12 ja 18 vuoden iässä. Lisäksi 18-vuotisseurantaan kutsuttiin kaikki ennenaikaisen adrenarken vuoksi KYSissä vuosina 2000–2008 tutkitut tytöt. Ennenaikaisen adrenarken läpikäyneistä ensimmäiselle seurantakäynnille osallistui 43 ja toiselle 30. Verrokeista 63 tuli ensimmäiseen ja 42 toiseen seurantaan.

Tutkimus osoitti, että ennenaikaisen adrenarken tyypilliset piirteet vaimenevat tytöillä aikuisikään mennessä. Ennenaikaisen adrenarken läpikäyneet tytöt ovat vielä murrosiässä ikätovereitaan pidempiä ja painavampia ja murrosiän kehitys alkaa heillä aikaisemmin kuin ikätovereilla. Tästä huolimatta he saavuttavat normaalin aikuispituuden eikä heidän painoindeksinsä 18 vuoden iässä poikkea merkittävästi muista. Samaan tapaan lisämunuaiskuoren miessukupuolihormonien ja kasvutekijä IGF-1:n eritys vaimenevat ikätoverien tasolle 18 vuoden ikään mennessä. Kyselyn perusteella elämänlaatu 12 vuoden iässä oli ennenaikaisen adrenarken läpikäyneillä yhtä hyvä kuin ikätovereilla.

Lisäksi todettiin, että ennenaikaisessa adrenarkessa havaittavat hormonivaikutukset syntyvät vasta, kun lisämunuaiskuoren erittämät heikot mieshormonit muuntuvat vahvemmiksi mieshormoneiksi kohdesoluissa.

Tulokset selventävät ennenaikaisen adrenarken pitkäaikaisvaikutuksia ja auttavat ymmärtämään, miten ennenaikaisen adrenarken läpikäynyttä lasta tulisi tutkia ja seurata. – Suomalaisessa väestössä ennenaikaisen adrenarken ennuste vaikuttaa hyvältä ja tyttö, jolla todetaan ennenaikaisen adrenarken tyypillinen ilmiasu, ei useinkaan tarvitse erityistutkimuksia tai -seurantaa, Liimatta toteaa.

Lääketieteen lisensiaatti Jani Liimatan väitöskirja Premature adrenarche: androgen bioactivity, natural course, and long-term outcome tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii dosentti Päivi Miettinen Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Jarmo Jääskeläinen Itä-Suomen yliopistosta.

Väittelijän painolaatuinen kuva on osoitteessa https://kuvapankki.uef.fi/A/UEF+kuvahakemisto/15279?encoding=UTF-8