Takaisin

Elämänlaadun säilyttäminen voi olla hyvä tulos iNPH:n hoidossa

Väitös neurokirurgian alalta

Väittelijä: LL Antti Junkkari

Aika ja paikka: 9.2.2018 klo 12, KYS Auditorio 2, Opetusrakennus (rak 1, AG-ovi, 2. krs)

Lääkäri Antti Junkkarin väitöskirjatutkimus osoitti, että etenevää iNPH-aivorappeumasairautta sairastavien elämänlaatu ei välttämättä parane asianmukaisesta hoidosta huolimatta. Elämänlaadun säilyttäminen tai sen heikkenemisen hidastaminen voikin olla riittävän hyvä hoitotulos.

Tutkimuksessa selvitettiin idiopaattista normaalipaineista hydrokefaliaa (iNPH) sairastavien elämänlaatuun vaikuttavia tekijöitä ennen aivo-selkäydinnestesuntin asentamista ja vuosi sen jälkeen. Sairaus heikentää etenevästi kävely- ja virtsanpidätyskykyä sekä tiedonkäsittelyä. Yleisin se on ikääntyneessä väestössä. Oireisilla henkilöillä havaitaan laajentuneet aivokammiot aivojen magneetti- tai tietokonekuvissa. Ainoa saatavilla oleva hoito on aivo-selkäydinnestesuntti.

Potilailla, joilla oli vakavampi iNPH-sairaus ja samanaikaisia masennusoireita, elämänlaatu oli ennen hoitoa matalampi kuin muilla. Muidenkin iNPH-potilaiden elämänlaatu oli huomattavasti matalampi kuin ikätovereilla. Vuoden kuluttua sunttileikkauksesta alle puolet potilaista koki elämänlaatunsa merkittävästi parantuneen. Henkilöillä joiden aivokudosnäytteestä havaittiin Alzheimerin tautiin sopivia muutoksia, tai joilla oli suurempi painoindeksi, elämänlaatuvaste hoidolle oli huonompi. Pienellä osalla elämänlaatu ei parantunut huolimatta sairauden oireiden helpottumisesta. Tätä ristiriitaa selittävät sairauden vaikeusaste ja potilaan muut sairaudet, kuten samanaikainen krooninen keuhkosairaus tai sairastettu syöpä. Lisäksi  kuulon heikkeneminen sunttileikkauksen jälkeen saattaa tutkimuksen perusteella olla yleisempää kuin aikaisemmin on ajateltu.

Potilaiden elämänlaatua on alettu mitata iNPH-tutkimuksessa vasta viime vuosina. Kyseessä on suhteellisen uusi, potilaslähtöinen hoitovastemittari. Elämänlaadusta iNPH-sairaudessa tiedetään hyvin vähän. Sunttihoito parantaa elämänlaatua vain osalla potilaista. Ilman hoitoa sairauden on kuitenkin arvioitu etenevän. Nykyisen tiedon valossa jo elämänlaadun säilyminen ennallaan voitaisiin nähdä hyvänä hoitotuloksena tässä etenevässä sairaudessa. Potilaat ja heitä hoitavat terveydenhuollon ammattilaiset joutuvat mahdollisesti tyytymään potilaan nykyisen elämänlaadun säilyttämiseen tai sen laskun hidastamiseen, tiedostaen sen, että ilman hoitoa potilaan tilanne voisi olla olennaisesti huonompi.

Elämänlaatu ei voi olla ainoa hoidon vaikuttavuuden mittari, mutta se tuo merkittävää lisäarvoa vaikuttavuuden arvioinnissa. Väitöstutkimuksen tulokset auttavat sekä terveydenhuollon ammattilaisia sekä heidän potilaitaan ymmärtämään mahdollisia ristiriitoja hoidon tuloksissa.

Junkkarin väitöstutkimus tehtiin Kuopion yliopistollisen sairaalan yhteydessä toimivassa huippututkimusyksikössä, Neurokeskuksessa. NPH-rekisteri, johon väitöstutkimus pohjautuu, on ainutlaatuinen ja maailman suurin lajissaan. Se sisältää yli 700 iNPH-potilaan seurantatietoja ja heidän biologisia näytteitään, kuten aivokudosta.

Lääketieteen lisensiaatti Antti Junkkarin väitöskirja Health-related quality of life in persons with idiopathic normal pressure hydrocephalus tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Marianne Juhler Kööpenhaminen yliopistollisesta sairaalasta, ja kustoksena professori Ville Leinonen Oulun yliopistosta.

Väittelijän painolaatuinen kuva on osoitteessa https://kuvapankki.uef.fi/A/UEF+kuvahakemisto/12633?encoding=UTF-8