Takaisin

E-johtajuuden monet ulottuvuudet esillä sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon keskustelufoorumissa

Odotettavissa koko maassa… eli Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon 7. keskustelufoorumi kokosi marraskuussa jälleen yhteen ison joukon alan asiantuntijoita, sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon alumneja ja opiskelijoita. Seminaarin laajana teemana oli e-johtajuus.

Päivän teema liittyi myös uuteen, Suomen yliopistollisten sairaaloiden yhteishankkeeseen Virtuaalisairaalaan. Virtuaalisairaalalla toivotaan saatavan paitsi säästöjä myös tehokkuutta erikoissairaanhoitoon.

Virtuaalisairaalassa e-asiakkuutta ja e-johtajuutta

Kuopion yliopistollisen sairaalan hallintoylilääkäri Martti Kansasen mukaan myös terveydenhuollossa on syytä hyödyntää digitalisaation tuomat mahdollisuudet. Mutta syntyykö säästöä?

 – Kyllä esimerkiksi toiminnan tehostaminen ja osan palveluista vieminen verkkoon tuovat välillisesti säästöä sekä tilakustannuksissa että toiminnan tehostamisen kautta, Kansanen toteaa.

Martti Kansanen

Myös asiakas voi hyötyä verkkopalveluista, esimerkiksi säästyneenä aikana ja matkustuskuluina. Kun osan rutiinitoimenpiteistä ja esimerkiksi seurannasta voi tehdä digitaalisesti verkossa, jää aikaa enemmän niille potilaille, jotka henkilökohtaista palvelua tarvitsevat, Kansanen uskoo. Samalla hän rauhoittelee niitä, jotka kokevat verkossa toimimisen uhkana.

– Digitalisaatio ei tarkoita sitä, että hoitaminen siirtyisi verkkoon, vaan sitä, että perinteisten hoitomuotojen rinnalle nousee uusia tapoja tehdä hoitotyötä. Palveluvalikko tavallaan laajenee.

Digitalisaatio ei tarkoita muutosta vain potilaalle, vaan myös johtajille ja muulle henkilökunnalle. Kansasen mukaan henkilöstöltä vaaditaan tulevaisuudessa entistä enemmän ymmärrystä digitaalisista ympäristöistä ja sovelluksista. Tulevaisuuden johtaja tarvitsee paitsi ymmärrystä uusista teknologioista ja niiden mahdollisuuksista, myös jatkuvaa kustannustehokkuuden miettimistä.

– Prosessien kehittämisen on oltava suunnitelmallista ja strategisesti johdettua, Kansanen korostaa.

Turvallinen ympäristö arkaluonteisen tiedon parempaan hyödyntämiseen

Digitalisaatio mahdollistaa monenlaisia yhteistyöhankkeita. Yhteistyöhankkeet ja aineistojen yhteiskäyttö edellyttävät myös hallintorajat ylittävää yhteistyötä sekä hyvää tietojen hallintaa ja ymmärrystä asiakkaiden tarpeista.

Sitra on ollut päävastuussa kansallisesta hyvinvoinnin palveluoperaattorihankkeesta. Hankkeessa pyritään kehittämään yhtenäisiä ympäristöjä ja palveluja esimerkiksi henkilötietoaineistoille. Esimerkkinä voidaan mainita tietoaltaat ja tietoturvallinen tietojen etäkäyttöympäristö. Projektinjohtaja Jaana Sinipuron mielestä yhteistä ja lakiin perustuvia arkaluonteisen tiedon käsittelypalveluja tarvitaan.

– Suomessa ollaan nyt ensimmäisenä maana viemässä asiaa eteenpäin lainsäädännön uudistamisen kautta, toteaa Sinipuro.

Tämä on hänen mukaansa tietosuojan kannalta erittäin merkittävä asia. Sinipuro näkee hyvänä sen, että arkaluontoisen tiedon säilyttäjänä ja jakajana toimii viranomainen, jonka toiminnan taustalla on vahvasti lainsäädäntö. Nykyisen monitoimijuuden ja sirpaleisen lupaprosessin sijaan ollaan luomassa yhtä, viranomaispohjaista järjestelmää esimerkiksi tutkimusaineistojen hankintaan.

– Nykyisen, jopa kuusi vuotta kestävän käsittelyajan sijaan pyritään kolmen kuukauden käsittelyaikaan, se on merkittävä parannus. Jokainen arkaluontoista aineistoa tarvitseva tutkija varmasti tervehtii ilolla nyt kehitteillä olevaa palvelua, toteaa Sinipuro.

Jaana Sinipuro

Sitralla on hankkeessa käynnistäjän ja kehittäjän rooli.

 – Me olemme aina määräaikainen toimija, rahoitusaikamme on lyhyt ja tavoitteenamme on saada aikaan toiminto, jolle syntyy oma organisaationsa ja toimijansa Sitran vetäydyttyä toiminnasta, Sinipuro kertoo.

Hän tuo esiin myös verkostojen luomisen tärkeyden jo projektin kehittämisvaiheessa, ennen varsinaisen palvelun käyttöönottoa.

Millaista on sitten johtaa projektia, jossa kehitetään yhtä digitaalista palvelua alueelle, jossa perinteisesti on toiminut lukuisia viranomaisia ja toimijoita?

– Haasteellisinta on ehkä se, että kehitämme palvelua jossa olisi jokaiselle jotain, Sinipuro mainitsee.

Erilaisten toiveiden ja tavoitteiden yhteensovittaminen vaatii Sinipuron mukaan yhteistyötä ja aikaa – jota ei välttämättä ole. Takuuta kehitettävän palvelun jatkosta ei ole, ja monesti asioiden edistyminen on kiinni lainsäädännöstä ja sen uudistamisesta. Asioiden viivästyminen tai odottaminen voi olla turhauttavaa, mutta kuinka projektityöntekijät motivoivat itsensä kehittämishankkeeseen?

 – Käymme usein keskusteluja ja tärkeintä on luonnollisesti pitää visio kirkkaana mielessä, kertoo Sinipuro.

– On myös hyväksyttävä se, että teemme parhaamme ja projektin valmistuttua se siirtyy muiden hoidettavaksi – kuten kuuluukin. Tavoitteenamme on kuitenkin saada aikaan mahdollisimman valmis palvelujärjestelmä, josta on hyvä jatkaa kehittämistä, hän jatkaa.

Lisää virtuaalisairaalasta http://www.virtuaalisairaala2.fi/fi/etusivu

Lisää Kansallisesta hyvinvoinnin palveluoperaattorihankkeesta https://www.sitra.fi/aiheet/hyvinvointidata/

Teksti ja kuvat: Eija Fabritius