Takaisin

Disruptiiviset terveysteknologiat kiinnostavat sijoittajia

Terveysteknologialla ja etenkin dataa hyödyntävillä uusilla ratkaisuilla on paljon menestymisen mahdollisuuksia. Yksittäisiä tuotteita enemmän sijoittajia kiinnostaa kuitenkin disruptio, totesi kaupallistamisyritys InterMedi Groupin toimitusjohtaja Chris Winter Health19-seminaarissa Tahkolla. Disruptiolla tarkoitetaan esimerkiksi perinteiset toimintatavat haastavia innovaatioita.

– Terveydenhuollossa ja terveysteknologioissa disruptiota ei vielä juuri näy.

Winter oli keynote-puhujana erityisesti terveysalan innovaatioiden kaupallistamiseen keskittyneessä seminaarissa, jonka Itä-Suomen yliopisto järjesti nyt toista kertaa Tahko Ski Lift Pitchin oheistapahtumana.

Hän suositteli suuntamaan uutta teknologiaa erityisesti suoraan kuluttajille ja sairauksien ehkäisyyn. – Valtavasti potentiaalia on lasten ja ikääntyvien terveyden edistämisessä. Kolmas kasvava alue on mielenterveys.  Esimerkiksi masennuslääkkeet eivät auta kaikkia, joten uusia ratkaisuja kaivataan.

Kuopio Health voi antaa mallia muille avoimille innovaatioekosysteemeille

Osuuskuntana avointa innovaatioekosysteemiä rakentava Kuopio Health voi toimia mallina muidenkin alojen ekosysteemeille, arveli rehtori Jukka Mönkkönen.

Mönkkönen totesi vaikuttavuuden tulleen uudella tavalla osaksi yliopistojen toimintaa. – Se ei ole tutkimuksesta ja opetuksesta erillinen tehtävä, vaan sen tulee olla niihin sisäänrakennettuna.

Jukka Mönkkönen esitteli Itä-Suomen yliopiston näkökulmaa avoimeen innovaatioon ja ekosysteemeihin.

Kuopio Health on Mönkkösen mukaan esimerkki uudenlaisesta toimintatavasta, jossa innovaatioita ja uutta liiketoimintaa halutaan vauhdittaa perinteisen teknologiansiirron sijaan avoimissa ekosysteemeissä. Niissä tieto ja osaaminen kiertävät entistä vapaammin tutkimus- ja oppilaitosten, yritysten ja julkisten toimijoiden vuorovaikutuksessa.

Kuopio Healthin näkymiä esitteli seminaarissa myös Kasve Oy:n Miia Eskelinen-Fingerroos.

– Osuuskuntasopimuksen myötä Kuopio Health muuttuu hankkeesta itserahoittuvaksi organisaatioksi, joka edistää alueen ja erityisesti yritysten kasvua, Eskelinen-Fingerroos totesi.

Senior Manager Jyrki Lehtimäki Orionilta kertoi Business Finlandin tuella tutkijoiden ja yritysten kanssa perustetusta tulevaisuuden kokonaisvaltaisten lääke- ja hoitomuotojen tutkimusekosysteemistä. Harvinaissairauksiin liittyvään yhteistyöhön osallistuu Itä-Suomen yliopistosta professori Reetta Kälviäisen tutkimusryhmä, joka tutkii harvinaista etenevää myoklonusepilepsiaa (EPM1) ja professori Pasi Karjalaisen ryhmä, joka kehittää digitaalista liikehäiriömittausteknologiaa potilaiden seurantaan.

– Bioalan draiverit­­ ovat globaaleja, niihin liittyy valtavasti rahaa ja eri alojen osaamista. Ekosysteemejä tarvitaan haasteiden ratkomiseksi yhdessä. Sitä joutuu kuitenkin pohtimaan, mihin ekosysteemiin itse kuuluu ja miten eri ekosysteemit saadaan vuorovaikuttamaan myös keskenään, sanoi Suomen Bioteollisuus ry:n hallituksen puheenjohtaja ja Herantis Pharman toimitusjohtaja Pekka Simula.

Simulan mukaan avoin innovaatiotoiminta voi muuttaa maailmaa, mutta perinteisen lääkekehityksen näkökulmasta innovaatioiden suojaaminen on yhä tärkeää.

Uudenlaiset tuotteet ja palvelut vastaavat kuluttajien tarpeisiin

Yhden yrityksen menestystarinaa valotti Blueprint Geneticsin teknologiajohtaja Jussi Paananen. Suomalaistutkijoiden kehittämä DNA:n sekvensointimenetelmä mahdollistaa entistä edullisemmat ja nopeat harvinaisten sairauksien geenitestit.

Genomisekvensointi yleistyy nopeasti, ja tällä hetkellä sekvensointituloksia tulkitaan maailmanlaajuisesti jo 300 000 tuhannen potilaan vuosivauhtia. – Pullonkaula ei ole sekvensoinnissa, vaan tulosten tulkinnassa, Paananen totesi.

Blueprint Geneticsillä on ympäri maailmaa asiakkaita, joille testitulokset myös tulkitaan. Yritys on moninkertaistanut muutamassa vuodessa sekä testivalikoimaansa että liikevaihtonsa. Samalla testitulosten tulkintaa on tehostettu kehittämällä analytiikkaa ja tietojärjestelmiä.

Reseptilääkepakkauksiin tulivat EU:ssa hiljattain pakollisiksi sarjanumerot, joiden avulla lääkkeen alkuperä voidaan jäljittää. Ne suojaavat kuluttajia lääkeväärennöksiltä, mutta niille voidaan keksiä muitakin käyttötapoja, kertoi jäljitettävyysjärjestelmiin erikoistuneen Servicepointin kehityspäällikkö Iiro Jantunen.

Tällaisia voivat olla esimerkiksi pakkauskoodia hyödyntävät kännykkäsovellukset, joilla potilas voi varmistaa lääkityksen noudattamisen, välttää lääkitysvirheet tai vaikkapa osallistua tutkimuksiin.

Tutkimus- ja teknologiajohtaja Anu Kaukovirta-Norja valotti, miten Valio vastaa tuotekehitystoiminnassaan ruoka- ja terveystrendeihin ja kuluttajien odotuksiin, hiljattain esimerkiksi sokerinvähennysohjelmalla sekä maitosuolaa hyödyntävillä, vähempisuolaisilla tuotteilla.

Kasvipohjaiset tuotteet voivat Kaukovirta-Norjan mukaan muodostaa yhä suuremman osan Valion tuotevalikoimasta tulevaisuudessa. Vastauksena maidontuotantoon kohdistuvaan kritiikkiin yritys pyrkii kohti hiilineutraalia maitoketjua muun muassa lisäämällä peltojen hiilensidontaa ja palauttamalla lannan ravinteet ravinnekiertoon.

– Myös kansalaisilla on odotuksia sote-palvelujen digitalisaatiolle. He haluavat asiakaskeskeistä palvelua ja ratkaisuja omasta terveydestä huolehtimiseen, totesi ratkaisuarkkitehti Janne Mönkkönen Tieto Oy:stä.

Terveydenhuollon tietojärjestelmissäkin suunta on Mönkkösen mukaan kohti suurempaa avoimuutta ja vuorovaikutteisuutta. – Järjestelmien uudistaminen pala palalta mahdollistaa pienempienkin toimijoiden mukanaolon.

Savilahdesta yrittäjyysmyönteinen, vähähiilinen älykaupunginosa

Savilahden alueen kehittäminen on Kuopion ja Pohjois-Savon merkittävin kehittämiskohde. Johtaja Kaija Sääski Savonia-ammattikorkeakoulusta kertoi seminaarissa alueelle rakentuvasta Business Centeristä, joka aktivoi eri oppilaitosten opiskelijoita yrittäjyyteen ja tarjoaa alueen toimijoille startup-yhteisön, yrityskiihdyttämön sekä innovaatiopalvelut. – Kaksi vuotta kestävässä hankevaiheessa palvelut ovat vielä ilmaisia, Sääski vinkkasi.

Savonian opiskelija Jade Jimenez puolestaan esitteli opiskelijalähtöistä Kuopio Entrepreneurship Societya, joka pyrkii edistämään yrittäjyysmyönteisyyttä ja poikkitieteellistä verkostoitumista.

– Savilahden alueesta tulee Euroopan kiinnostavin oppimis- ja innovaatioympäristö, visioi Savilahden Smarteimmat Ratkaisut- eli SmaRa-hankkeen projektipäällikkö Retu Ylinen. Hanke tukee Savilahden alueen kehittämistä erityisesti vähähiilisyyttä edistäväksi älykaupunginosaksi.

Health19-seminaarin isäntänä toimi Professor of Practice, Aurealis Pharman toimitusjohtaja Juha Yrjänheikki.

Tutkijoiden 3AWater voitti Tahko Ski Lift Pitchin

Itä-Suomen yliopiston tutkijatohtori Tuomo Nissisen pitchaama 3AWater voitti tämän vuoden Tahko Ski Lift Pitchin, jossa pääpalkintona oli 25 000 euroa. Tutkijoiden perustaman 3AWaterin liikeideana on vesien metallipitoisuuksien analysointi paikan päällä. Loppusuoralla kisassa oli toinenkin Itä-Suomen yliopiston tutkijoiden perustama yritys, Afekta, joka tarjoaa metabolomiikkapalveluja erityisesti elintarvike- ja farmasia-alojen yrityksille.

Startup-yritykset ja sijoittajat kohtasivat nyt jo kolmatta kertaa Tahko Ski Lift Pitchissä, joka järjestettiin 4.-5. huhtikuuta. Kaikki mukaan ilmoittautuneet 46 startup-yritystä pääsivät pitchaamaan tuomariston edessä, ja kymmenen finalistia esitteli liikeideaansa sijoittajille hiihtohississä.

Tahko Ski Lift Pitch on Kuopion alueen kauppakamarin järjestämä startup-tapahtuma, jossa Itä-Suomen yliopisto on pääkumppanina. Kasvavassa tapahtumassa oli tänä vuonna noin 250 osallistujaa.

Teksti Ulla Kaltiala Kuvat Ulla Kaltiala ja Akseli Muraja