Takaisin

Alzheimerin tautia sairastavilla epilepsialääkkeiden käyttäjillä enemmän sairaalapäiviä

Tuoreen Itä-Suomen yliopiston tutkimuksen mukaan Alzheimerin tautia sairastaville, jotka käyttivät epilepsialääkeryhmän lääkkeitä, kertyi enemmän sairaalapäiviä kuin muille. Käyttäjillä oli kahden vuoden seurannan aikana kahdeksan sairaalapäivää enemmän henkilövuotta kohden. Tulokset julkaistiin Journal of American Medical Directors Association -lehdessä.

Noin yksi prosentti väestöstä tarvitsee vakituisesti epilepsialääkettä epilepsian hoitoon. Merkittävästi epilepsiaa yleisempiä epilepsialääkeryhmän käyttöaiheita ovat hermoperäinen kipu ja Alzheimerin tautia sairastavilla dementiaan liittyvät käytösoireet.

Tutkimuksessa tarkasteltiin epilepsialääkeryhmän lääkkeiden käytön yhteyttä sairaalapäivien määrään Alzheimerin tautia sairastavilla, joilla ei ollut epilepsiaa. Näiden lääkkeiden käyttäjillä oli enemmän sairaalapäiviä etenkin muiden neurologisten sairauksien kuin dementian sekä tuki- ja liikuntaelimistön ja hengityselimistön sairauksien vuoksi. Dementiadiagnoosi oli kuitenkin yleisin sairaalapäivien syy kaikilla Alzheimerin tautia sairastavilla.

Yleiseksi lääkkeen turvallisuuden mittariksi on esitetty sitä, näyttääkö lääkkeen käyttö vaikuttavan sairaalahoidon tarpeeseen. Epilepsialääkeryhmän lääkkeiden käyttäjien suurempi sairaalahoidon tarve voi kuitenkin liittyä paitsi lääkehaittoihin, myös hermoperäisen kivun ja muistisairauden vaikeiden käytösoireiden hoitoon. Hermoperäisen kivun tunnistaminen muistisairaalla on haasteellista, ja hoitamaton kipu voi ilmetä käytösoireina. Tulosten perusteella tarvitaan lisää tutkimusta epilepsialääkeryhmän lääkkeiden hyöty-haittasuhteesta iäkkäillä ja erityisesti muistisairailla.

Tutkimus tehtiin kansallisessa MEDALZ-aineistossa. Aineistoon kuuluvat kaikki Suomessa vuosina 2005–2011 Alzheimerin taudin lääkkeiden rajoitetun peruskorvausoikeuden saaneet 70718 henkilöä, jotka eivät diagnoosihetkellä olleet laitoshoidossa. Tutkimuksessa huomioitiin pitkäaikaissairaudet, sosioekonominen asema, Alzheimerin taudin diagnoosista kulunut aika ja muiden lääkkeiden käyttö. Tieto epilepsialääkeryhmän lääkkeiden ostoista saatiin KELAn reseptitiedostosta. Tutkimus tehtiin Itä-Suomen yliopiston farmasian laitoksella Suomen Akatemian rahoituksella.

Lisätietoja:

Apulaisprofessori, akatemiatutkija Anna-Maija Tolppanen, Itä-Suomen yliopisto, farmasian laitos, p. 050 575 9530

Tutkimusartikkeli:

Lavikainen P, Taipale H, Tanskanen A; Koponen M, Tiihonen J, Hartikainen S, Tolppanen AM: Antiepileptic drugs and accumulation of hospital days among persons with Alzheimer’s disease. Journal of the American Medical Directors Association. In press, available online 7.1.2019.

https://doi.org/10.1016/j.jamda.2018.11.012