Takaisin

Alueelliset erot muistisairaiden psyykenlääkkeiden käytössä vähenivät 2005–2011

Erityisvastuualueiden väliset erot Alzheimerin tautia sairastavien psyykenlääkkeiden käytössä diagnoosia seuraavan vuoden aikana vähenivät vuosien 2005–2011 aikana, osoitti tuore Itä-Suomen yliopiston tutkimus. Silti psyykenlääkkeiden käyttö oli hyvin yleistä myös vuonna 2011.

Kun tarkasteltiin lääkkeidenkäyttöä vuoden kuluttua diagnoosista, vuonna 2005 psyykenlääkettä käyttäneiden osuus Alzheimerin tautia sairastavista vaihteli 46–51 prosentin välillä erityisvastuualueittain. Yleisimmin käytettyjä olivat bentsodiatsepiinit ja niiden kaltaiset valmisteet, joita käytti erityisvastuualueesta riippuen 26–31 prosenttia Alzheimerin tautia sairastavista, sekä masennuslääkkeet, joita käytti 22–29 prosenttia. Sen sijaan psykoosilääkkeitä käyttävien osuus oli pienempi, 13–18 prosenttia Alzheimerin tautiin sairastuneista. Suurin osa psyykenlääkkeistä aloitettiin vuoden sisällä ennen diagnoosia. Keskimäärin 10 prosenttia Alzheimer-diagnoosin saaneista aloitti psyykenlääkkeen käytön diagnoosin jälkeen.

Psyykenlääkkeiden käyttäjien ja aloittajien määrä laski hieman vuodesta 2005 vuoteen 2011 mennessä ja samalla alueelliset erot kaventuivat. Esimerkiksi minkä tahansa psyykenlääkkeen käyttäjien osuus Alzheimerin tautia sairastavista vuonna 2011 vaihteli 45–48 prosentin välillä. Psyykenlääkkeiden käyttö oli yleisempää niillä alueilla, joilla käytettiin vähemmän varsinaisia Alzheimerin taudin lääkkeitä.

Psyykenlääkkeiden käytön yleisyys on huolestuttavaa, sillä niiden käyttöön liittyy lisääntynyt haittatapahtumien vaara. Ne voivat myös vaikeuttaa Alzheimerin taudin lääkkeiden vaikutuksen arviointia. Käytösoireiden hoidossa tulisikin ensisijaisesti käyttää lääkkeettömiä vaihtoehtoja. Mikäli psyykenlääkkeen käyttö aloitetaan, käytön tulisi jatkua vain mikäli siitä on selvästi hyötyä ja silloinkin sen tulisi olla mahdollisimman lyhytkestoista.

Tutkimuksessa olivat mukana kaikki 70718 Suomessa vuosina 2005–2011 Alzheimerin taudin lääkkeiden korvausoikeuden saanutta henkilöä, jotka eivät diagnoosihetkellä olleet laitoshoidossa. Reseptirekisterin avulla selvitettiin heidän psyykenlääkkeiden käyttöään vuosi Alzheimer-diagnoosin jälkeen. Psyykenlääkkeiden käyttöä tarkasteltiin kokonaisuutena sekä lääkeryhmittäin jaoteltuna masennuslääkkeisiin, psykoosilääkkeisiin sekä bentsodiatsepiineihin ja niiden kaltaisiin lääkkeisiin.

Tutkimus tehtiin yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston farmasian ja hoitotieteen laitosten sekä Karoliinisen instituutin kesken. Tulokset on julkaistu PLOS ONE -julkaisusarjassa. Artikkeli sekä tuloksiin liittyvä karttamateriaali psyykenlääkkeiden käytöstä eri alueilla ovat vapaasti saatavilla alla olevan linkin kautta.

Lisätietoja:

Akatemiatutkija Anna-Maija Tolppanen, Farmasian laitos puh 050 575 9530, anna-maija.tolppanen(at) uef.fi

Julkaisu: Anna-Maija Tolppanen, Ari Voutilainen, Heidi Taipale, Antti Tanskanen, Piia Lavikainen, Marjaana Koponen, Jari Tiihonen, Sirpa Hartikainen: Regional changes in psychotropic use among Finnish persons with newly diagnosed Alzheimer’s disease in 2005-2011. PLOS ONE. 2017 Mar 9;12(3):e0173450. doi: 10.1371/journal.pone.0173450

http://journals.plos.org/plosone/article?id=10.1371/journal.pone.0173450