Takaisin

Alkuperä ja lämpötilan nousu vaikuttavat kuusen puuaineksen tiheyteen ja anatomiaan, sekä jälkeläisten pituuskasvuun ja pakkaskestävyyteen

Väitös metsätieteiden alalta
Väittelijä: MSc Eino Levkoev
Aika ja paikka: 13.12.2019 klo 12, BOR100, Borealis, Joensuun kampus

MSc Eino Levkoevin väitöstyössä tutkittiin kasvun, sekä puuaineksen tiheyden ja anatomian fenotyyppistä vaihtelua, sekä niiden välisiä korrelaatioita 41-vuotiailla kuusen klooneilla ja provenanssihybridiklooneilla. Lisäksi siemensyntyisillä taimijälkeläisillä tutkittiin yhden kasvukauden ajan pituuskasvua ja pakkaskestävyyden kehitystä kasvukauden lopussa erilaissa ilmastokäsittelyissä (kohotettu lämpötila ja/tai hiilidioksidipitoisuus) kasvihuoneolosuhteissa.

Tutkimus osoitti, että yhdellä suomalaisella kloonilla ja kahdella suomalais-saksalaisella hybridillä rungon tilavuuskasvu oli keskimääräistä suurempi verrattaessa 25 tutkimuksessa mukana ollutta alkuperää keskenään. Myös puuaineksen tiheys oli niillä selvästi suurempi kuin kaikkien alkuperien keskimääräinen puuaineksen tiheys. Kloonin isän havaittiin vaikuttavan puuaineksen tiheyteen.

Puuaineksen anatomiaa tutkittiin viidestä kuusialkuperästä. Kaikilla näillä alkuperillä havaittiin eroja trakeidien pituudessa, niiden soluseinien paksuudessa, kesäpuun trakeidien ontelon läpimitassa sekä kevät- ja kesäpuun leveydessä. Edellä mainitut muuttujat, kuten myös ydinsäteiden lukumäärä, korreloivat kevät- ja kesäpuun leveyden ja tiheyden kanssa. Lisäksi pihkatiehyeiden vieressä sijaitsevien trakeidien soluseinän paksuus erosi muiden trakeidien soluseinien paksuudesta. Alkuperien maantieteellinen kotiseutu voi vaikuttaa näihin eroihin.

Kasvihuonekokeessa kohotettu lämpötila lisäsi pituuskasvua kaikkien kokeessa mukana olleiden alkuperien siemensyntyisillä 1-vuotiailla jälkeläisillä sekä viivästytti ja lyhensi pakkaskestävyyden kehitystä syksyllä. Hiilidioksidipitoisuuden kohotus ei vaikuttanut taimien pituuskasvuun eikä pakkaskestävyyden kehittymiseen.

Tämän työn tulokset eri genotyyppien ja alkuperien puuaineksen ominaisuuksien vaihtelusta voivat olla hyödyksi tulevaisuudessa metsänjalostustyön tukena. Tutkimus herätti tarpeen selvittää alkuperän vaikutusta jatkossa myös puuaineksen kemialliseen koostumukseen.

MSc Eino Levkoevin metsätieteiden alaan kuuluva väitöskirja Differences in growth, wood density and wood anatomy in Norway spruce genotypes, and development of height and autumn frost hardiness in their seed offspring tarkastetaan luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii johtava tutkija Harri Mäkinen, Luke, ja kustoksena professori Heli Peltola, Itä-Suomen yliopisto.

Väittelijän painolaatuinen kuva on osoitteessa https://kuvapankki.uef.fi/A/UEF+kuvahakemisto/18336?encoding=UTF-8

Väitös verkossa https://doi.org/10.14214/df.284