Takaisin

Aistimaisemat muuttuvat ympäri Eurooppaa

Internet on olemassaolollaan kyseenalaistanut maiden fyysiset rajat ja tehnyt kulttuurien kohtaamisen sekä kommunikaation sujuvammaksi. Digitalisoituminen vaikuttaa myös aistimaisemaamme ja ihmisen tapaan kokea ympäristönsä sekä toisensa.

– Juuri nyt on oikea hetki tutkia aistiympäristöjä ja niiden merkitystä, summaa professori, SENSOTRA-hankkeen tutkimusjohtaja Helmi Järviluoma.

SENSOTRA-hankkeessa tutkitaan eri sukupolvien edustajien kokemuksia omasta elinympäristöstään. Projektissa ollaan kiinnostuneita esimerkiksi siitä, miten erilaiset laitteet ja teknologiset apuvälineet vaikuttavat ihmisten elämään, ja kuinka eurooppalaiset hahmottavat aistittua elinympäristöään.

Sukupolvea, jonka lapsuudessa ja nuoruudessa ei ollut televisioita eikä älylaitteita, on vielä mahdollista tutkia etnografisesti. Samaan aikaan voidaan kerätä tietoa lapsilta, joille digitalisaatio on arkipäivää.

– On siis oivallinen aika päästä kartoittamaan ja vertaamaan kahden erilaisen sukupolven kokemia aistiympäristöjä.

Samaa mieltä asiasta oli Euroopan tutkijaneuvosto, joka päätti noin vuosi sitten myöntää Järviluomalle varttuneen tutkijan apurahan. ERC-rahoitus on erittäin kilpailtu, ja humanistisiin tieteisiin vastaava rahoitus on aiemmin myönnetty Suomessa vain kerran. Tunnustus yllätti ansioituneen tutkijankin.

– Monta viikkoa oli tunne kuin olisi liikkunut pilvien päällä. Huolet tuntuivat aika pieniltä, Järviluoma naurahtaa.


Professori Helmi Järviluoman mukaan nyt on oivallinen aika päästä kartoittamaan ja vertaamaan kahden erilaisen sukupolven kokemia aistiympäristöjä.

Digilaitteet osana ympäristöä

Järviluoman mukaan ymmärrys ihmisten aistimaisemista liittyy laajempaan filosofiseen kysymykseen ympäristön ekologisesta ja kulttuurisesta kestävyydestä. Ihmisen tulevaisuus on pitkälti sidoksissa siihen, millainen on meidän ympäristösuhteemme.

– 2000-luvulla syntyneillä on omat keinonsa sukkuloida ympäristönsä kanssa. Siitä Snapchat tai Pokémon Go -villitys on hyviä esimerkkejä. Nuoremmilla sukupolvilla digilaitteet ja ympäristö saattavat liittyä saumattomasti toisiinsa.

Tämä on ilmiö, jota Järviluoman mielestä on tutkittava ehdottomasti enemmän, ja tähän hänen vetämässään SENSOTRA-hankkeessa myös pureudutaan.

– Yksi tutkimuksen säie on, millä tavalla aistimaisemia koetaan teknologiavälitteisesti. Lähdemme tutkimaan ilmiötä neutraalisti, emme tuomitsevasti, Järviluoma painottaa.

Jaetut ja poikkeavat muistot

SENSOTRA-hankkeessa tutkitaan lähes 200 ihmisen aistimaisemia kolmessa eurooppalaisessa kaupungissa: Brightonissa, Ljubljanassa ja Turussa. Kenttätyöt ovat parhaillaan menossa kahdessa jälkimmäisessä kaupungissa.

– Valitsimme tietoisesti kolme keskisuurta kaupunkia, koska niitä on tutkittu vähän. Suurin osa Euroopan ihmisistä asuu kuitenkin juuri pienissä ja keskisuurissa kaupungeissa.

Tutkimuksessa mukana olevat henkilöt tekevät aistimuistelukävelyjä yhdessä tutkijan kanssa. Kävelyille osallistuu sekä 1950–60-luvulla lapsuutensa viettäneitä että suoraan digiaikaan 2000-luvulla syntyneitä nuoria. Puolet kaikista aistimuistelukävelylle osallistuvista on eri alojen taiteilijoita.

– Taiteilijoilla on usein erityinen suhde aistiympäristöönsä ja samalla keinoja, joilla he pystyvät tuomaan sitä esiin taiteessaan.

Aistimuistelukävely, englanniksi sensobiographic walking, on Järviluoman kehittämä tutkimusmenetelmä.

– Minua kiinnostaa yksilön oman historian ja yhteisten aistimuistojen suhde. Väitän, että meillä on yllättävän paljon yhteisiä jaettuja aistimuistoja, omalla sukupolvellani vaikkapa kansakoulun eteisaulan tuoksu.

Näihin yhteisesti jaettuihin aistimuistoihin tutkimuksessa yritetään päästä kiinni, samoin siihen, kuinka eri sukupolvien aistimuistot eroavat toisistaan.

– Ennen on eletty paikallisemmin, joten voi olla, että erot ovat olleet silloin suurempia. On varsin oletettavaa, että globalisaatio on vaikuttanut siihen, että meillä on maailmanlaajuisesti enemmän yhteisiä aistimuistoja, Järviluoma suostuu spekuloimaan.

SENSOTRA-hankkeeseen haetaan yhä osallistujia Turun aistimuistelukävelyille. Lisätietoja: www.uef.fi/sensotra/turku

Alkuperäinen artikkeli on julkaistu Saimassa 3/16.

Teksti: Sari Eskelinen ja Nina Venhe
Kuva: Varpu Heiskanen

Tutustu Itä-Suomen yliopiston strategiaan: https://strategia.uef.fi/