Takaisin

Ainutlaatuinen mikrokirurgiakeskus Kuopioon

Harjoitus tekee mestarin myös mikrokirurgiassa, mutta sen harjoittelemiseen on lääkäreillä vaihtelevat mahdollisuudet. Parannusta tuo juuri perustettu Itä-Suomen mikrokirurgiakeskus, joka koordinoi myös mikrokirurgiaan liittyvää tutkimusta.

Kuopion yliopistolliseen sairaalaan perustettu Itä-Suomen mikrokirurgiakeskus yhdistää mikrokirurgian itseharjoitteluympäristön, koulutuksen, opetusvideotuotannon, tutkimuksen ja yritysyhteistyön. Vastaavaa kokonaisuutta ei ole ennestään Suomessa eikä juuri maailmallakaan.

– Mikrokirurgiakeskuksen kehittäminen on myös yliopistolle merkittävä asia. Yliopistomme lääketieteen koulutus ja monitieteinen tutkimus voi tälläkin tavalla vahvistaa rooliaan, totesi Itä-Suomen yliopiston rehtori Jukka Mönkkönen, kun keskus esiteltiin yliopiston akateemiselle johdolle elokuun alussa.

Neurokirurgian erikoislääkäri, dosentti Juhana Frösén (vas.) esitteli mikrosilikoniputkilla suoritettavia, verisuonianastomooseja simuloivia harjoitteita. Tietojenkäsittelytieteilijä, FT Piotr Bartczak toimii keskuksessa päätoimisena tutkijana.

Mikrokirurgialla tarkoitetaan mikroskooppiavusteista tai muun kuvakentän suurennuksen avulla tehtävää kirurgiaa. KYSissä mikrokirurgisia toimenpiteitä tehdään eniten korva-, nenä- ja kurkkusairauksien, neurokirurgian, silmäkirurgian sekä thorax- ja verisuonikirurgian erikoisaloilla, mutta myös esimerkiksi ortopediassa, plastiikkakirurgiassa sekä suu- ja leukakirurgiassa.

Koko Suomessa mikrokirurgiaa soveltavilla aloilla toimii ensi vuosikymmenen loppuun mennessä yli 2000 lääkäriä. – Lääkäreille ei ole kuitenkaan ole juuri tarjolla koulutusta, joka antaisi yleisvalmiuksia mikrokirurgiaan. Myös simulaatio-opetuksen saatavuus vaihtelee ala- ja sairaalakohtaisesti, mikrokirurgiakeskuksen koordinaattori, LT Antti-Pekka Elomaa kertoi.

Keskus tarjoaa tulevaisuudessa aina auki olevan harjoittelutilan ja mikrokirurgian kursseille ajanmukaisen opetusympäristön, jonka on tarkoitus aikanaan palvella erikoistuvia ja erikoislääkäreitä kauempaakin. Samalla se tarjoaa foorumin monialaiselle yhteistyölle ja koulutuksen kehittämiselle.

Sisäkorvaistuteleikkaukset vaativat harjoittelua, johon KYSissä onkin panostettu jo pitkään. Kouluttajalääkäri Kirsimarja Metsävainio tutustumassa demonstraatioon.

Keskukseen on tulossa muun muassa kaihileikkaussimulaattori, joka on professori Kai Kaarnirannan mukaan olennainen leikkaustoiminnan tehostamiseksi ja potilasvahinkojen ehkäisemiseksi.

– Kaihileikkausten harjoittelu simulaattorilla takaa erikoistumisvaiheessa entistä useammalle hyvät taidot.

Lääketieteen ja hammaslääketieteen perusopiskelijoille keskus voi tarjota opetusvideoita ja mikrokirurgisia harjoitteita. – Mikrokirurgiaan tutustuminen jo perusopintojen aikana voi ohjata erikoistumisalan valintaa myöhemmin. Mitä aikaisemmin pääsee toteamaan, olisiko itsellä tähän suuntaan taipumuksia, sen parempi, totesi silmätauteihin erikoistuva lääkäri, nuorempi tutkija Jussi Paterno.

Terveystieteiden tiedekunnan dekaani Hilkka Soinisen mukaan kannattaa selvittää, millainen moduuli mikrokirurgiasta sopisi perusopintoihin.

Soininen sekä luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnan dekaani Jukka Jurvelin näkivät keskuksessa myös paljon potentiaalia yritysyhteistyöhön ja huippututkimukseen.

Katseenseuranta edistää potilasturvallisuutta

Mikrokirurgiakeskuksen perustamista on siivittänyt Suomen Akatemian rahoittama leikkausmikroskooppien teknologiahanke FIRST. Itä-Suomen yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksen ja KYSin tutkijat kehittävät hankkeessa muun muassa leikkausmikroskooppiin yhdistettävää järjestelmää, joka ennakoi kirurgin toimintaa katseenseurannan avulla. Se palvelee niin taitotason arviointia kuin potilasturvallisuuttakin.

– Katseenseurantateknologiaa voidaan hyödyntää myös opetuksessa, hankkeen päätutkija, dosentti Roman Bednarik kertoi.

FIRST-hankkeessa tehtävä tutkimus auttaa ymmärtämään mikrokirurgin silmien, käsien ja mikroinstrumenttien yhteistoimintaa.

Hankkeessa kehitetään myös spektrianalyysiin ja kudosten fluoresenssidiagnostiikkaan perustuvia reaaliaikaisia kuva-analyysimenetelmiä leikkausmikroskoopin yhteyteen.

Lisäksi mikrokirurgiakeskuksessa tutkitaan teknisiä menetelmiä esimerkiksi sisäkorvaistutekirurgiassa.

Johtajaylilääkäri Jorma Penttisen mukaan mikrokirurgiakeskus ja KYSin Living lab-toiminta tukevat myös toisiaan. Living Lab mahdollistaa terveysteknologiaa kehittäville yrityksille tuotteiden ja palvelujen testaamisen sairaalaympäristössä.

Teksti: Ulla Kaltiala Kuvat: Raija Törrönen