Takaisin

Aikuistyypin diabeteksen ja valtimotautien riskitekijät kasautuvat huonokuntoisille lapsille

Aikuistyypin diabeteksen ja valtimotautien riskitekijät kasautuvat lapsille, joilla on huono kestävyyskunto, osoittaa tuore Itä-Suomen yliopiston tutkimus. Tutkimuksessa havaittiin myös, että yleinen tapa suhteuttaa kestävyyskunto  kehon kokonaispainoon yliarvioi kestävyyskunnon roolia näiden sairauksien riskitekijänä.

Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimuksessa saadut tulokset julkaistiin arvostetussa Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports -lehdessä.

Tutkimuksessa tuotettiin tytöille ja pojille kestävyyskunnon raja-arvot, jotka auttavat tunnistamaan kohonneen aikuistyypin diabeteksen ja valtimotautien riskin. Tutkimukseen osallistui 352 kuopiolaista 9–11-vuotiasta lasta. Lapsille tehtiin maksimaalinen kuormituskoe, jonka aikana heiltä määritettiin kestävyyskunto mittaamalla hapenottokyvyn huippuarvo. Lisäksi heiltä mitattiin kehon rasvapitoisuus ja rasvaton massa bioimpedanssimenetelmällä sekä laskettiin aikuistyypin diabeteksen ja valtimotautien riskiä kuvaava summamuuttuja vyötärönympäryksestä, veren insuliinista, sokerista, HDL-kolesterolista ja triglyserideistä sekä verenpaineesta.

 

Kestävyyskunto voidaan määrittää sekä lapsilla että aikuisilla monilla tavoilla. Se määritetään usein jakamalla kuormituskokeen aikana mitattu kestävyyskunnon arvo kehon kokonaispainolla, joka sisältää myös rasvakudoksen. Näin laskettu arvo kuvaa paitsi kestävyyskuntoa myös kehon rasvapitoisuutta, mikä saattaa johtaa virheellisiin tulkintoihin tutkittaessa kestävyyskunnon yhteyksiä tyypin 2 diabeteksen ja valtimotautien riskiin.

 

Nyt julkaistussa kuopiolaisessa tutkimuksessa lapsilla, joilla oli huono kestävyyskunto suhteutettuna kehon kokonaispainoon, oli huomattavasti suurempi aikuistyypin diabeteksen ja valtimotautien riski kuin parempikuntoisilla lapsilla. Kun kestävyyskunto suhteutettiin kehon lihasmassaan, kestävyyskunnon yhteys aikuistyypin diabeteksen ja valtimotautien riskiin säilyi, mutta se oli huomattavasti heikompi kuin kehon kokonaispainoon suhteutetulla kestävyyskunnolla.

– Kehon kokonaispainoon perustuvat kestävyyskunnon mittarit ennustavat aikuistyypin diabeteksen ja valtimotautien riskiä paremmin kuin kehon lihasmassaan perustuvat mittarit, mutta liioittelevat kestävyyskunnon merkitystä lasten terveydelle. Kehon kokonaispainoon suhteutettuja kestävyyskunnon mittareita koskevia tuloksia onkin syytä tulkita varovasti, jotta tunnistettaisiin lapset, joiden elintapoihin ja terveyteen puuttuminen on tarpeen, toteaa tutkimusartikkelin ensimmäinen kirjoittaja tohtorikoulutettava Andrew Agbaje Itä-Suomen yliopistosta.

Lisätietoja:

Andrew Agbaje, tohtorikoulutettava, Lasten liikunta ja ravitsemus –tutkimus, Itä-Suomen yliopisto, andrew.agbaje (a) uef.fi 

Timo A. Lakka, lääketieteellisen fysiologian professori, sisätautien erikoislääkäri, Itä-Suomen yliopisto, timo.lakka (a) uef.fi, p. +358 40 770 7329

Linkki artikkeliin:

Agbaje AO, Haapala EA, Lintu N, Viitasalo A, Barker AR, Takken T, Tompuri T, Lindi V, Lakka TA. Peak oxygen uptake cut-points to identify children at increased cardiometabolic risk - The PANIC Study. Scand J Med Sci Sports. 2018;00:1–9. PubMed PMID: 30230064. https://onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1111/sms.13307

 

Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimuksen verkkosivut:
www.panicstudy.fi