Takaisin

40 vuotta sitten valmistuneet hammaslääkärit palasivat kampukselle

Tänä keväänä tulee kuluneeksi 40 vuotta siitä, kun ensimmäiset hammaslääkärit valmistuivat Kuopiosta. Merkkivuotta juhlistettiin 18. toukokuuta. Vuonna 1978 valmistunut hammaslääketieteen kurssi kokoontui yliopistolla ja juhli yhdessä tänä keväänä valmistuneiden hammaslääkärien kanssa.

Juhlapäivään osallistuivat ensimmäisen vuosikurssin kasvateista myös Maija-Leena Huovinen ja Kari Palokas. Heidän mukaansa opiskelijoilta vaadittiin varsinkin opintojen alkuaikoina pioneerihenkeä, sillä koulutusta rakennettiin sitä mukaa kun opinnot etenivät. – Välineet ja asenteet olivat kohdallaan, mutta opettajista oli pulaa, Palokas kertoi.

Huovisen mukaan epävarmat olot toisaalta lisäsivät opiskelijoiden yhteenkuuluvuutta ja vastuuntuntoa. Kolmestakymmenestä vuonna 1973 aloittaneesta lähes kaikki myös valmistuivat.

Kari Palokkaan ja Maija-Leena Huovisen mukaan Kuopiosta valmistuu nykyisin hammaslääkäreitä, joilla on itsetunto kohdallaan.

Opetusta annettiin aluksi tilapäisissä tiloissa, Puistokadun kasarmin lisäksi muun muassa Pelastusarmeijalla, Työnkulmalla ja jopa Keilatalon kellarissa. Väliaikainen opetusklinikka perustettiin Savotalolle. Viimeisenä opiskelukeväänään pioneerikurssi ehti vielä tutustua uuteen hammasklinikkaan vastavalmistuneessa Canthiassa.

Klinikkaan oikeiden potilaiden pariin pääseminen oli Huovisen mukaan opiskeluvuosien kohokohtia. Vajavaisten opettajaresurssien kääntöpuolena puolestaan olivat professorivierailut Turun yliopistosta. – Vierailujen aikana pidettiin intensiiviopetusta, se motivoi ja Turun murretta oli mukava kuunnella.

Hammaslääkäreistä oli huutava pula, ja Kuopiossa opiskelleita kyseltiin alueelle töihin jo ennen valmistumista. Huovinen työskenteli valmistumisen jälkeen jonkin aikaa Nilsiässä, mutta pääosa työvuosista on vierähtänyt Joensuussa. Palokas palkattiin tuoreena hammaslääkärinä Tuusniemelle, mistä hänet houkuteltiin sitten Kuopioon. – Pienissä kunnissa hammaslääkäri hoiti koko väestöä, joten sieltä sai arvokasta kokemusta.

Molemmat ovat sittemmin suorittaneet erikoishammaslääkärin tutkinnon Kuopiossa, Huovinen oikomishoidosta ja Palokas kliinisestä hammashoidosta.

– Erikoistumisesta meille ei opiskeluaikana puhuttu, mutta oli hyväkin saada ensin kokemusta pohjalle. Nykyäänhän erikoistumista aletaan miettiä jo opintojen alkuvaiheessa, Palokas totesi.

Kummankin mielestä alavalinta on osoittautunut oikeaksi, varsinkin erikoistumisen myötä. Huovisen mukaan oikomishoidossa on monipuolista työtä niin perusterveydenhuollossa kuin erikoissairaanhoidossakin ja sekä julkisella että yksityisellä puolella. Palokas taas on viihtynyt terveyskeskustyössä, kouluttajana ja opettajana.

”Tuskin aavistamme, mitä hammaslääkärin työ on 40 vuoden kuluttua”

Kuopion ensimmäisen hammaslääkärivuosikurssin emäntä, professori Arja Kullaa piti tämän kevään valmistuneiden juhlassa juhlapuheen. Kullaa hahmotteli puheessaan kuopiolaisen hammaslääkärikoulutuksen historiaa, joka on hänen mukaansa tärkeä perusta myös täältä nykyisin valmistuvien hammaslääkärin identiteetille. Hän muistutti, että hammaslääketieteen opiskelijoiden järjestötoimintaakin on ollut Kuopiossa jo 45 vuotta. Toiminnasta vastaa Dentina ry.

– Opiskelijajärjestötoiminta oli monille meistä todellinen päätöksenteon korkeakoulu, jossa luotiin myös verkostoja.

– Kansalaisten suun terveys on parantunut huomattavasti 40 vuodessa. Uusien hoitomuotojen kehittyessä ja monipuolistuessa hammaslääkärin työ on tullut mielekkäämmäksi. Moni kurssilaisistamme on vasta nyt jäänyt tai jäämässä eläkkeelle eikä kukaan ole vaihtanut alaa, Kullaa totesi.

40 vuotta sitten valmistuneet hammaslääkärit kokoontuivat jälleen Kuopion kampuksella. (Kuvaaja Jopi Mikkonen)

Kullaan mukaan uusi teknologia luo tervetulleita ratkaisuja hammaslääkärin työn tueksi. –Mitä työ on seuraavan 40 vuoden kuluttua, tuskin osaamme vielä aavistaakaan.

– Siihen, millaiseksi tulevaisuuden hammaslääketiede ja koulutusyksiköt Suomessa muotoutuvat, vaikuttaa ratkaisevasti mihin hammaslääketieteellinen tutkimus suuntautuu.

Kullaa kiittikin puheessaan nykyistä hammaslääketieteen yksikön johtajaa, professori Liisa Suomista yksikön kehittämiseksi tehdystä työstä. – Kaikki hammaslääketieteen seitsemän professuuria on tällä hetkellä täytetty; uskon että nyt saamme kehitettyä yksikkömme yhdeksi tärkeäksi hammaslääketieteellistä tutkimusta tekeväksi yksiköksi maassamme, unohtamatta kansainvälistä ulottuvuutta.