Takaisin

11.9. Alzheimer-lääkityksen tehoa voidaan arvioida toiminnallisen magneettikuvantamisen avulla

Väitös neurologian alalta

Väittelijä: LL Pekka Miettinen

Aika ja paikka: 11.9.2015 klo 12, Snellmania SN201, Kuopion kampus

Lääketieteen lisensiaatti Pekka Miettisen väitöskirjatutkimus osoitti, että toiminnallisen magneettikuvantamisen avulla voidaan arvioida kolinergisen lääkityksen vastetta Alzheimer-potilailla. Alzheimerin taudin lääkkeenä käytetyn koliiniesteraasin estäjän aikaansaama aivoaktivaatio ja sen havaittavuus toiminnallisessa magneettikuvassa riippuu tulosten mukaan taudin vakavuudesta. Lisäksi tutkimus osoitti, että ohimolohkon entorinaalisen kuoren tilavuus ja posteromediaalisen aivokuoren toiminta muuttuvat Alheimerin taudin alkuvaiheessa ja nämä muutokset kytkeytyvät voimakkaasti toisiinsa. Näin ollen rakenteellisten ja toiminnallisten muutosten tutkiminen näiltä vahvasti toisiinsa kytkeytyviltä aivoalueilta voi olla hyödyksi taudin varhaisessa diagnostiikassa.

Alzheimerin tauti on yleisin dementoiva sairaus ja yksi merkittävimmistä ikääntyvän väestön sairastavuuden ja kuolleisuuden aiheuttajista. Tautiin liittyvät biokemialliset muutokset alkavat jopa vuosikymmeniä ennen havaittavia oireita. Tutkimuksen kannalta merkittäviä resursseja on keskitetty taudin kulkuun vaikuttavien lääkkeiden kehittämiseen. Näiden tulevaisuuden hoitojen kannalta olisi kuitenkin optimaalista tunnistaa Alzheimerin tauti mahdollisimman aikaisin, jolloin palautumattomia muutoksia aivoissa ei vielä olisi ehtinyt tapahtua. Miettisen väitöstutkimuksen tavoitteena oli parantaa ymmärrystä tautiin liittyvien morfologisten ja patofysiologisten muutosten osalta ja kehittää potentiaalisia magneettikuvantamismarkkereita nykyisen ja tulevan lääkehoidon vaikutuksien tunnistamiseen sekä uusia menetelmiä taudin varhaiseen diagnostiikkaan.

Toiminnallinen magneettikuvantaminen (fMRI) on menetelmä, jolla tutkitaan aivojen eri osien toiminnan aktiivisuutta potilaan suorittamien tehtävien aikana. Aktiivisuus selvitetään laskennallisesti verenkierron muutoksista, jotka näkyvät magneettikuvantamisdatasta happeutuneen ja happeutumattoman hemoglobiinin erilaisten magneettisten ominaisuuksien vuoksi. Alzheimerin taudin lääkityksenä käytetään yleisesti koliiniesteraasin estäjiä, kuten donepetsiiliä, galantamiinia ja rivastigmiinia. Nämä lääkeaineet lisäävät välittäjäaineena toimivan asetyylikoliinin määrää aivoissa kompensoiden siten sairauden aiheuttamia kolinergisen järjestelmän vaurioita.

Tutkimuksen tulosten mukaan kolinergisen stimulaation aikaansaama aivoaktivaation voimistuminen tehtävän suorituksen kannalta oleellisilla aivoalueilla oli riippuvainen toimivista aivoverkostoista ja koliiniesteraasin estäjän aikaansaamasta positiivisesta vasteesta. Toiminnallisen magneettikuvantamisen avulla pystyttiin tunnistamaan koliiniesteraasin estäjälääkityksestä hyötyvät potilaat. Tutkimuksessa käytetty kuvantamismenetelmä voi olla tulevaisuudessa tärkeä testattaessa uusia lääkeaineita ja niiden tehoa potilailla.

Lisäksi tutkimus osoitti entorinaalisen korteksin tilavuuden ja posteromediaalisen korteksin toiminan kytkeytyvän toisiinsa. Jatkumossa normaaleista iäkkäistä lievästi kognitiivisesti heikentyneiden kautta Alzheimerin tautia sairastaviin posteromediaaliset toiminnan muutokset ilmaantuivat jo ennen kuin samoissa rakenteissa havaittiin tilavuuden muutoksia. Tämä antaa toiveita havaita alkava tautiprosessi jo ennen kuvantamalla nähtäviä, merkittäviä rakenteellisia muutoksia.

Tulevaisuudessa keskeisintä on pystyä diagnosoimaan Alzheimerin tauti mahdollisimman varhain, kun aivojen rakenteessa ei vielä ole tapahtunut pysyviä muutoksia. Tällöin hoidoilla olisi mahdollisuus vaikuttaa taudin etenemiseen tehokkaasti. Tämä vaatii kuitenkin vielä paljon lisätutkimusta.

Lääketieteen lisensiaatti Pekka Miettisen neurologian alaan kuuluva väitöskirja Functional Magnetic Resonance Imaging in Alzheimer's Disease (Funktionaalinen magneettikuvantaminen Alzheimerin taudissa) tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Riitta Parkkola Turun yliopistosta ja kustoksena toimii professori Hilkka Soininen Itä-Suomen yliopistosta.

Pekka Miettinen on syntynyt vuonna 1980 Kuopiossa ja kirjoittanut ylioppilaaksi vuonna 1999 Heinäveden lukiosta. Hän on suorittanut filosofian maisterin tutkinnon vuonna 2003 ja lääketieteen lisensiaatin tutkinnon vuonna 2011 Kuopion yliopistossa.

Väittelijän painolaatuinen kuva on osoitteessa   

https://kuvapankki.uef.fi/A/UEF+kuvahakemisto/8666?encoding=UTF-8