Takaisin

"Omaa terveyttä ei voi ulkoistaa"

– Ennen ajateltiin, että muistisairaus tulee, jos on tullakseen, kun ei geeneille eikä ikääntymiselle voi mitään. Nyt tiedetään, että moniin riskitekijöihin ja suojaaviin tekijöihin voi vaikuttaa, totesi tutkimusjohtaja Miia Kivipelto yliopiston Suomi 100 -tapahtumasarjan käynnistäneessä tilaisuudessa Kuopiossa.

Jussi Pihlajamäki (vas.), Miia Kivipelto ja Markku Laakso Tahdon elää terveenä satavuotiaaksi Suomessa -tapahtumassa.

Tahdon elää terveenä satavuotiaaksi Suomessa -tapahtumassa terveystieteiden tiedekunnan huippututkijat kertoivat kroonisten sairauksien ehkäisyn menestystarinoista ja näkymistä noin 180 kuulijalle. Lähes yhtä moni seurasi tapahtumaa suoratoistona netistä tai videoyhteydellä Joensuun kampukselta.

Melko tuore suomalainen läpimurto oli Kivipellon esittelemä FINGER-tutkimus, joka osoitti ensimmäisenä maailmassa, että monialaisella elämäntaparemontilla voi ehkäistä muistisairauksia. Sairastumisriskissä olevia kutsuttiin interventioon, johon sisältyi ravitsemusneuvontaa, liikuntaa, muistijumppaa, sosiaalista toimintaa sekä sydän- ja verisuonitautien ja diabeteksen riskitekijöiden tehokas hallinta. Malli on sovellettavissa käytännön ehkäisevään työhön ja saman tyyppisiä interventioita on aloitettu myös muualla maailmalla.

Hieno havainto oli Kivipellon mukaan se, että interventio ehkäisee sairastumista myös ja erityisesti geneettisesti alttiilla.

Tapahtuma keräsi Ohjelmaravintola Maximin täyteen terveydestä ja tutkimustiedosta kiinnostunutta väkeä.

– Tyypin 2 diabetesepidemia on mahdollista nujertaa, totesi puolestaan emeritusprofessori Matti Uusitupa.

Tyypin 2 diabetes on yleistynyt räjähdysmäisesti, mutta elämäntapamuutosten teho sen ehkäisyssä osoitettiin vuosituhannen vaihteessa DPS-tutkimuksessa. Painon pudotus, liikunnan lisääminen ja terveellisempi ruoka vähensi sairastumisriskiä 58 prosentin verran henkilöillä, joilla oli tutkimuksen alkaessa heikentynyt glukoosinsieto.

– Tutkimuksen seuranta jatkuu ja diabetesta ehkäisevä vaikutus näkyy tutkittavien joukossa edelleen.

Uusitupa ilmaisi kuitenkin huolensa siitä, miten sote-uudistus vaikuttaa sairauksien ehkäisyyn. – Terveyden edistäminen on jätetty yllättäen pääasiassa kuntien vastuulle, joista osaajat kuitenkin siirretään sote-keskuksiin.

Professori Markku Laakso kertoi, että kansantaudit, kuten diabetes, ovat tyypillisesti useamman sairastumisriskiä lisäävän geenin ja elämäntapojen summa. Diabeteksen riskigeenejä tunnetaan tällä hetkellä jo sata.

Laakso tähdensi, että nykytiedon valossa tyypin 2 diabeteksessa keskeistä on insuliinin erityksen häiriö.

– Insuliinierityksen väheneminen on ohjelmoitu geeneihin, mutta elintavat ovat se tekijä, joka saa diabeteksen puhkeamaan.

– Parhaillaan tutkimme geenien vaikutusta tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn miehillä, joilla on diabeteksen esiaste. Selvitämme, miten elämäntapainterventio vaikuttaa sairastumisriskiin niillä, joilla on monta altistavaa geenimuutosta verrattuna niihin, joilla geneettinen riski on matala.

Laakso lupasi, että tuloksia kuullaan kolmen vuoden päästä. – Uskomme kyllä, että elämäntapamuutokset osoittautuvat yhtä tehokkaiksi kaikilla.

Tilaisuuden puheenjohtajana toimi professori Jussi Pihlajamäki, joka myös kertoi pian alkavasta StopDia-hankkeesta. Sen tavoitteena on ehkäistä suomalaisten sairastumista diabetekseen monella eri tasolla: motivoimalla sairastumisriskissä olevia elämäntapamuutoksiin muun muassa digiteknologian avulla, muuttamalla arkiympäristöä terveellisiin valintoihin ohjaavaksi ja rakentamalla pysyvän mallin, miten yhteiskunta voi tukea terveitä elämäntapoja.

– Tutkimukseen on tavoitteena saada 10 000 osallistujaa, ja Pohjois-Savo on yksi mukana olevista maakunnista. Tekemällä verkossa diabetesriskitestin voi selvittää, soveltuuko mukaan, Pihlajamäki kannusti.

Keskustelemassa ja yleisön kysymyksiin vastaamassa vasemmalta Miia Kivipelto, Markku Laakso, Matti Uusitupa, Leila Savolainen ja Tarja Ikonen.

Tilaisuuden päätteeksi tutkijat vastailivat yleisön kysymyksiin ja keskustelivat käytännön toimista joilla terveellisiä elintapoja voisi lisätä, muutosten esteistä ja mahdollisuuksista sekä siitä, kenellä on vastuu terveellisten elintapojen edistämisestä. Keskusteluun osallistuivat myös Kuopion kaupunginhallituksen I varapuheenjohtaja Leila Savolainen ja Savon Sydänpiirin toiminnanjohtaja Tarja Ikonen.

– Onko ongelma se, ettei tieteellinen tieto tavoitakaan kuntapäättäjiä? Ja pitäisikö kaikkeen päätöksentekoon sisällyttää terveysvaikutusten ja ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi, Ikonen kyseli.

Savolainen lisäsi, että eriarvoisuus asettaa todellisia esteitä terveyden edistämiselle.

Matti Uusitupa (vas.), Leila Savolainen ja Tarja Ikonen.

– Omaa terveyttä ei voi ulkoistaa, tiivisti Uusitupa vastuukysymyksen.

Keskustelijat olivat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että yhteiskunnan on tarjottava terveyden edistämiselle puitteet aina kevyen liikenteen väylistä liikuntaharrastusmahdollisuuksiin ja neuvontaan.

– Perusterveydenhuoltoon voidaan luoda hyviä malleja. Ryhmäneuvonta on osoittautunut todella hyväksi. Samassa tilanteessa olevat motivoivat toisiaan ja heille voi neuvoa lisäksi netistä lähteet, joista löytyy tarpeellista tietoa. Tähän suuntaan pitäisi mennä yksilöneuvonnan sijaan, Laakso arvioi.

Kuopiossa järjestettyä tilaisuutta seurattiin videoyhteyden kautta myös Joensuun kampuksella, mutta yleisökysymyksiä ei voitu tilaisuuden aikana sieltä välittää. Siksi Pihlajamäki lupasi vastata Joensuusta tulleeseen kysymykseen näin jälkikäteen verkossa.

Kysyjää kiinnosti, minkälainen vaikutus lihasmassalla on insuliiniresistenssiin diabeteksessa. – Hyvä lihasmassa liittyy parempaan insuliiniherkkyyteen ja sen takia parantaa diabeteksen hoitotasapainoa. Eli se voi olla suojaava tekijä, Pihlajamäki kertoi.

Katso tallenne tilaisuudesta verkossa (mukana osa esityksistä) ja tutustu yliopiston seuraaviin Suomi 100-tapahtumiin osoitteessa http://www.uef.fi/fi/web/suomi100

Tutustu StopDia-hankkeeseen: http://www.stopdia.fi/

Teksti: Ulla Kaltiala Kuvat: Tuija Hyttinen