Takaisin

”Haluan tehdä tarinoita jotka inspiroivat itseäni ja muita”

Eteläafrikkalainen luontodokumentti 50|50:n tuottaja Bertus Louw kävi viime viikolla kuvaamassa ohjelmaansa tarinoita Suomesta. Sudet ja karhut kiinnostivat, mutta erityisen vaikutuksen häneen tekivät suomalainen koulutusjärjestelmä ja suhteemme luontoon arkipäiväisessä elämässä.

Louw on taustaltaan freelance-kuvaaja ja luonto-opas; 50|50 -ohjelman tiimissä hän aloitti työt vuonna 2013. Tähän mennessä hän on vieraillut jo yli 50 maassa.

- Kasvoin aikuiseksi Etelä-Afrikassa apartheidin kauhujen keskellä. Myös monet muut yhteiskunnalliset ja ympäristöasiat ovat aika pitkälle muovanneet minusta sen kuka olen nyt, ja kuinka edelleen kasvan ja kehityn eteenpäin, Louw kertoo.

- Koulun jälkeen menin avustustyöhön Pohjois-Irakiin, jossa löysin tarinankerronnan voiman. Se on keino saada ihmiset tietoisiksi asioista, mutta myös inspiroida heitä löytämään keinot selviytyä haasteista. Etelä-Afrikka on todella kaunis maa, ja siellä on paljon upeita ihmisiä. Myös koko muukin maailma on täynnä uskomattomia ihmisiä, joissa on paljon potentiaalia. Me kaikki jaamme samat asiat, ja saman mahtavan planeetan.

- Minua vie eteenpäin se, että haluan tehdä tarinoita jotka inspiroivat itseäni ja muita. Voimme katsoa haasteiden yli, unelmoida uusia unelmia, ja ennen kaikkea muuttaa nämä unelmat todellisuudeksi.

Louw on vieraillut Suomessa aikaisemmin vain kerran, Helsingissä, matkallaan Venäjältä Skandinaviaan.

- Koska tulen maasta, jossa meillä on paljon yhteiskunnallisia haasteita, suhtaudun aina intohimoisesti koulutukseen. Kun ensi kertaa kuulin Suomen koulutusjärjestelmästä, minua alkoi kiehtoa tapa, jolla lapset oppivat täällä. Kaikki mitä kuulin ja luin asiasta, teki minuun intuitiivisen vaikutuksen, ja monen vuoden ajan halusin nähdä tämän omin silmin. Ja myös jakaa tarinan eteläafrikkalaisten kumppanieni kanssa.

- Nyt tämän mahdollistivat meille Suomen suurlähetystö Etelä-Afrikassa ja monet uskomattomat suomalaiset, kuten Roseanna Avento Itä-Suomen yliopistosta.

 

Suomessa lapsia rohkaistaan kehittämään luonnollista uteliaisuuttaan

Louw näkee suomalaisessa koulutusjärjestelmässä useita erilaisia vahvuuksia, kuten erinomaisen opetuksen ja laadukkaat opettajat. Suomessa koulutus on ilmaista, ja kaikki lapset saavat samat mahdollisuudet oppimiseen.

- On hyvä, että keskitytään enemmän yhteistyöhön kuin kilpailuun. Lapsiin luotetaan, heitä kunnioitetaan kokonaisina ihmisinä, ja heidät otetaan mukaan päätöksentekoon, miettii Louw.

- Lasten annetaan täällä olla lapsia, koska leikkimisen tärkeys tunnistetaan luonnon tavaksi opettaa meitä. Lapsia rohkaistaan pitämään taukoja, viettämään aikaa ulkona, hengittämään raikasta ilmaa ja olemaan aktiivisia.

- Yksi vaikuttavimmista asioista on se, että lapsia rohkaistaan kehittämään luonnollista uteliaisuuttaan, koska se kehittää heissä halun tutkia ja oppia. Tämä on mielestäni koko koulutuksen perusta.

Suomalaisten suhde luontoon näkyy Louw’n mukaan monella tavalla. Kaikkialla on kaunista luontoa, kaupungeilla puistoja ja metsäalueita joka kulman takana. Vaikka meillä onkin täällä välillä todella kylmää, vietämme aikaa ulkona – ja jopa nukutamme lapsia ulkona vaunuissa.

- Jokamiehenoikeudet kävellä metsissä ja tutkia niitä, kerätä marjoja ja sieniä. Sekin, että valitsitte Suomi100 -juhlimisen luontopäivien muodossa, lisää Louw.

 

llmastonmuutos on valtava asia, johon ei ole vain yhtä ratkaisua

Louw sanoo Suomen olevan paikka, jota hän ei tule koskaan unohtamaan. Monia muitakin hienoja hetkiä on mahtunut uralle, kuten tarina, jota kuvattiin Zakouma National Parkissa Tsadissa. Siellä salametsästäjät melkein ehtivät hävittää kaikki alueen elefantit. Kovalla työllä, uhrauksilla ja paikallisten yhteisöjen avulla African Parks -organisaatio sai pelastettua elefantit.

Toinen mieleenpainuva juttu sattui Okavango Deltalla, jossa on yksi maailman suurimmista leijona- ja elefanttikeskittymistä maailmassa.

- Olimme tutkimusmatkalla, ja meillä oli jo ollut monta lähikohtaamista kaikenlaisten eläinten, kuten biisonien ja virtahepojen kanssa. Yhtenä päivänä soudellessamme massiivinen krokotiili ui suoraan kohti perinteistä kanoottiamme. Sain kaiken kuvattua, ja säikähdän edelleen joka kerta kun katson kuvamateriaalia! (https://youtu.be/ml8VJIAlbtM)

Louw haluaa elää lähellä luontoa myös kotonaan. Hän asui teltassa, kun rakensi itselleen asuntoa luonnonmateriaaleista.

- Halusin haastaa itseni rakentamaan talon, jossa on käytetty luonnonmateriaaleja lähiympäristöstäni niin paljon kuin mahdollista. Halusin rakentaa sen niin ympäristöä säästävästi kuin mahdollista, JA kuitenkin niin, että se tuo myös laatua elämääni.

- Käytin siinä siksi kivien ja perinteisen polttamattomien savitiilien yhdistelmää, kun teimme kylpyhuonetta, keittiötä ja kellaria. Tein kaiken niin, että talo sulautuu ympäristöön. Siirsin talon kohdalla kasvavat kasvit kasvamaan talon katolle, mikä näyttää kauniilta, on hyvin miellyttävää ja kestävää. Rakensin vedettömän, kompostoivan vessan, ja suodatan harmaan veden kivi- ja hiekkafiltterin läpi kalalammikkoon.

- Käytämme myös ympäristöystävällisiä menetelmiä vihannesten kasvatukseen ja aurinkosähköä niin paljon kuin mahdollista. Se on minulle todellista seikkailua, luovaa toimintaa, ja antaa minulle paljon henkilökohtaisesti. En usko siihen, että pitää luopua asioista, vaan että ne tuovat lisäarvoa. Ilmastonmuutos on valtava asia, johon ei ole yhtä ratkaisua. Mutta meidän yksilöiden ratkaisut ovat tärkeitä – ne voivat olla pieniä tekoja, mutta kun ne kasvavat aalloksi, muutosta ei voi pysäyttää.

Mitä suomalaisten pitäisi sitten tehdä omalta osaltaan ilmastonmuutoksen estämiseksi?  Esimerkiksi teltassa asuminen saattaisi olla meille hieman haasteellista talvisin.

- Ehkä teltat eivät tosiaan ihan toimi täällä, nauraa Louw.

- Minunkin telttani on vain väliaikainen ratkaisu. Mutta ajatukseni ei olekaan innostaa tekemään samoin kuin minä. Teen näin siksi, että olen unelmoinut tästä aina, ja koska minulla on hauskaa sitä tehdessä. Haluan todistaa itselleni, että voin elää jännittävää, merkityksellistä elämää, jolla olisi positiivinen, eikä vain negatiivinen vaikutus ympäristöön.

- Jokaisen meistä täytyy tehdä itse päätöksemme oman elämämme suhteen, ja ihmisinä meidän on löydettävä uudenlaisia keinoja siihen, miten elämäntyylimme vaikuttaa ympäristöömme. Voimme oppia toisiltamme, inspiroida ja löytää yhdessä hienoja ideoita, ei vain planeettamme selviämiseen, vaan myös kukoistukseen.

- Jos arvioimme mitä meillä on, ja tajuamme, että olemme riippuvaisia ekosysteemistämme, voimme käyttää luovuuttamme uusien ratkaisujen löytämiseen. Nämä ratkaisut ovat ainutlaatuisia eri paikoissa ja kulttuureissa. Minulle tämä on matka, jossa on vielä paljon parannettavaa.

Louw’n mukaan tiede on tärkeä osa muutosta, sillä se auttaa meitä tunnistamaan ja ymmärtämään haasteita, sekä tuomaan niihin ratkaisuja.

- Minua itseäni kiehtoo paljon Cradle to Cradle -tyyppiset liikkeet, joissa teknologiaa on käytetty löytämään vieläkin parempia ratkaisuja, kuin vain kestävä kehitys. Löydämme jatkuvasti uusia negatiivisia vaikutuksia ympäristöömme, kuten mikromuovit ja muut saasteet merissämme ja juomavedessämme. Tämä voi joskus olla musertavaa.

- Innovaatiot, joita olen nähnyt Itä-Suomen yliopistossa ja Suomen koulutusjärjestelmässä, inspiroivat minua. Uskon, että ne kiinnostavat myös katsojiamme Etelä-Afrikassa. Näin meillä on mahdollisuus muuttaa taistelu negatiivisia asioita vastaan jännittäväksi uusien ratkaisujen etsinnäksi!

Teksti: Bertus Louw ja Marianne Mustonen
Kuvat: Raija Törrönen ja Varpu Heiskanen

Lue lisää

http://www.5050.co.za/

http://mopkop.co.za/